Voiko Suomi menettää kipeästi kaivattuja investointeja? Fingridin tiedote on herättänyt huolta, ja valtiovarainministeriö on pyytänyt yhtiöltä selvitystä. "Tämä pitää ratkaista", sanoo hallituslähde MTV Uutisille.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin tammikuinen tiedote yllätti Petteri Orpon (kok.) hallituksen ikävällä tavalla, kerrotaan MTV Uutisille useista lähteistä.
– Kyllä meni kahvit väärään kurkkuun, MTV Uutisille päivitellään.
Hallitus linjasi viime syksyn budjettiriihessä pääomittavansa Fingridiä niin, että "energiaverkot eivät muodosta investoinneille pullonkauloja missään päin Suomea".
21. tammikuuta Fingrid kuitenkin tiedotti, että uuden teollisuuden liittämistä kantaverkkoon rajoitetaan Etelä-Suomessa tulevina vuosina.
Käytännössä sellaisia teollisen tason investointeja, joiden kantaverkkoon liittymisestä ei ole jo sovittu, ei voida liittää vuosina 2025–2027 verkkoon Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Hämeessä.
Ainakin Suomen Ekonomit on ollut huolissaan rajoituksesta.
Suomi kaipaa kipeästi investointeja. Sähköverkon kapasiteetti ei Ekonomien mukaan saa muodostua Suomen talouskasvun esteeksi.
"Tämä pitää ratkaista"
MTV Uutisten tietojen mukaan myös Suomen hallitus näkee asiassa ongelmia.
– Tämä on ihan päinvastainen tilanne kuin se mitä haimme. Tämä pitää ratkaista, yksi lähde sanoo.
– Tarvitsemme sähköistymiseen ja vetyyn perustuvia investointeja Suomeen. Kantaverkko on siinä aivan keskeinen asia, toinen toteaa.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kertoo pyytäneensä hyvin pian tiedotteen julkaisun jälkeen tapaamista Fingridin kanssa ja selvitystä siitä, mitä olisi tehtävissä.
– Toivoin ja valtiovarainministeriö todella toivoi siinä yhteydessä, että Fingrid tutkii keinoja, kuinka verkon kapasiteettia voitaisiin käyttää tehokkaammin ja sitä kautta lievittää näitä hankaluuksia, Majanen sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kieltäytyi MTV Uutisten haastattelusta aikataulusyistä.
Taustalla muutos kaupungeissa
Hyvä sähköverkko on yleisesti ollut Suomelle iso vahvuus investointien houkuttelemisessa.
Huolta herättävän tilanteen taustalla on viime vuosien suuri energiamuutos.
Kapasiteetti on Etelä-Suomessa joutunut nyt koetukselle, kun esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Turussa on siirrytty lämmityksessä kivihiilestä valtavasti sähköä kuluttaviin sähkökattiloihin.
Lisäksi sähkön tuonti Venäjältä on loppunut.
Kantaverkon kapasiteetti ei täten välttämättä nyt riittäisi Etelä-Suomessa aivan uusille runsaasti sähköä kuluttaville hankkeille, kuten datakeskuksille, vetylaitoksille ja tehtaille.
Fingrid ei pysy perässä
Onko jossain epäonnistuttu, kun tilanne on tämä?
Muutos tapahtuu valtavalla vauhdilla, Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo sanoo MTV Uutisille.
– Muutamassa vuodessa Helsingin seudulle tulee 2000 megawattia lisää kulutusta. Me vain emme pysy semmoisessa perässä. Ennusteet eivät aikanaan ole kertoneet tätä muutosta, joten emme nyt ehdi siihen, Jyrinsalo toteaa.
Jyrinsalo on luottavainen siitä, että ongelma on väliaikainen ja helpottaa vuonna 2027 eikä siksi aiheuta yleensä monia vuosia vievien investointien menemistä sivu suun.
Fingrid on jo aiemmin suunnitellut panostavansa kantaverkkoon vuoteen 2033 mennessä neljä miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön Majanen kertoo käynnistäneensä helmikuun loppuun mennessä valmistuvan selvityksen keinoista, joilla investointiohjelma voitaisiin jopa kaksinkertaistaa.
Miten ongelman voisi ratkoa?
Fingridin johtaja Jyrinsalon mukaan taikatemppuja, joilla tämänhetkinen tilanne saataisiin korjattua ja rajoitus peruttua, ei ole olemassa.
Hallitus ei ole tiettävästi sulkenut pois lisärahan jakamista Fingridille huhtikuun kehysriihessä.
Ongelmaa ei voi kuitenkaan ratkaista vain rahaa kylvämällä. Kantaverkon vahvistaminen merkitsee vuosien rakennushankkeita, joten nopeat liikkeet voivat olla mahdottomia.
Energiavirasto otti viime vuonna käyttöön uuden sähköverkkojen hinnoittelun valvontamallin. Fingrid on vienyt mallin markkinaoikeuteen.
Fingrid ei käytännössä saa kerätä tällä hetkellä asiakkailtaan sellaisia maksuja, jotka auttaisivat yhtiön taseen lisäinvestoinnit mahdollistavaan kuntoon.
Kaiken lisäksi Fingrid ei ole sataprosenttisesti valtio-omisteinen, vaan myös työeläkeyhtiöt omistavat siitä osan, jolloin rahoituksen toteuttaminen ei ole täysin mutkatonta.
MTV Uutisten tietojen mukaan hallituksen piirissä on pohdiskeltu, voisiko Fingridin tilannetta parantaa jonkinlaisen tytäryhtiön perustamisen kautta.