Ruotsissa valtiopäivät on hyväksynyt suunnitelman maanpuolustuksen kehittämiseksi.
Puolustuspäätös koskee vuosia 2021–25, mutta sen on tarkoitus luoda pohjaa uudelle ja vahvemmalle sodanajan organisaatiolle vuoteen 2030 mennessä.
Sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallituksen esitys hyväksyttiin opposition keskustapuolueen ja liberaalien tuella. Myös kokoomus ja kristillisdemokraatit kannattavat puolustuksen vahvistamista, mutta niiden mukaan suunnitelmien toteuttamiseen ei ole varattu tarpeeksi rahaa.
Puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan kyseessä on suurin satsaus Ruotsin puolustukseen sitten 1950-luvun. Varustautumissuunnitelmien toimeenpanosta ei kuitenkaan tule hänen mukaansa helppoa.
– Sotilaallisen kyvyn rakentaminen vie aikaa, Hultqvist totesi keskustelussa.
Hänen mukaansa haasteita on edessä niin talouden, henkilöstön, materiaalien, toimitusten kuin koulutuksenkin osalta.
Hallituksen ja opposition sopimuksen mukaan puolustusmäärärahojen riittävyyttä tarkastellaan uudestaan jo vuonna 2022.
Enemmistö äänesti Nato-option puolesta
Tiistaina hyväksytyn päätöksen mukaan puolustusmäärärahat nousevat 29 miljardia kruunua (2,8 miljardia euroa) yhteensä liki 90 miljardiin kruunuun vuoteen 2025 mennessä. Vuosittain koulutettavien asevelvollisten määrä on tarkoitus nostaa samassa ajassa nykyisestä kaksinkertaiseksi eli 8 000 varusmieheen.
Ruotsin puolustusvoimien sodanajan kokonaisvahvuudeksi tavoitellaan 90 000:ta henkilöä vuosikymmenen loppuun mennessä. Luku pitää sisällään siviilityöntekijät ja Hemvärnet-kodinturvajoukot.
Asevoimien kehityksen pääpaino on maavoimissa, joka saa kolmannen täysimittaisen mekanisoidun prikaatin sekä suppeammin varustellun prikaatin Tukholman suojaksi. Lisäksi tykistöaseistusta hankitaan lisää.
Merivoimille on luvassa suunnitelmissa viides sukellusvene. Ilmavoimat lentää suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa 80–100:lla Gripen-hävittäjällä, joista uusien E-mallin koneiden lisäksi jatketaan vanhempien C/D-koneversioiden käyttöä.
Valtiopäivät hyväksyi tiistaina samassa yhteydessä päätöksen, jossa hallitusta kehotetaan kirjaamaan niin kutsuttu Nato-optio eli mahdollisuus hakea sotilasliiton jäsenyyttä osaksi Ruotsin turvallisuuspoliittista linjaa. Suomessa vastaava linjaus on ollut osa virallista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa jo vuosikausia.