Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustuskomitea, Försvarsberedningen, ehdottaa loppuraportissaan Ruotsin puolustusvoimien selvää vahvistamista tulevina vuosina.
Toimet koskevat kaikkia puolustushaaroja, mutta pääpaino on maavoimissa. Raportissa arvioidaan, että uudistusten toteuttaminen kestää 2020-luvun lopulle saakka.
Loppuraportti on juuri luovutettu puolustusministeri Peter Hultqvistille.
Kaikista puolueista koostuvan komitean loppuraportin allekirjoittivat lopulta vain hallituksen sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue sekä hallitusta tukeva vasemmistopuolue. Myös ruotsidemokraatit liittyi allekirjoittajiin punavihreän hallituksen rinnalle.
Neljä porvaripuoluetta sen sijaan ilmoitti jo viime viikolla, etteivät ne voi sitoutua puolustuslinjauksiin. Syy tähän oli se, etteivät sosiaalidemokraatit olleet valmiita sitoutumaan puolustuksen kehittämisen vaatimiin puolustusmäärärahojen korotuksiin.
Tavoitteena selvitä kolme kuukautta
Loppuraportin mukaan maavoimiin pitää perustaa neljä uutta joukko-osastoa, ja maavoimien sodanajan vahvuudeksi kaavaillaan neljää noin 4 000 sotilaan prikaatia. Tällä hetkellä Ruotsilla on käytännössä käytössään vain yksi yhteistoimintaa harjoitellut mekanisoitu prikaati.
Puolustuskomitean mukaan Ruotsin täytyy olla valmis lähettämään kriisin sattuessa prikaatin verran sotilaita Suomen avuksi.
Jotta puolustusvoimat selviäisi uudistuksista, on vuosittain koulutettavien asevelvollisten määrää lisättävä 8 000:een vuodesta 2024 alkaen, puolustuskomitea toteaa.
Sotilaallisen maanpuolustuksen toimet tähtäävät siihen, että Ruotsi kykenisi selviytymään kolmen kuukauden ajan kriisissä, jossa sotatoimet ovat ulottuneet myös Ruotsin maaperälle.