Kauppalehti julkaisi eilen poikkeuksellisesti satojen suomalaisten yritysvaikuttajien allekirjoittaman vetoomuksen ja ehdotuksen Suomen hallitukselle ja eduskunnalle koronaviruspandemian keskellä. MTV Uutiset julkaisee saman tekstin sanasta sanaan.
”Arvoisa pääministeri,
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoo, että hän ei anna yhdenkään terveen yrityksen kuolla.
Myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan toimet ovat olleet viime päivinä selkeämpiä, konkreettisempia ja ennen kaikkea laajempia kuin Suomen.
Ruotsi tukee taloutta 28 miljardilla eurolla ja Suomen täytyy pystyä suhteessa samaan. Tuhannet suomalaiset yrittäjät ja yritysjohtajat kokevat, että he ovat nyt yksin ja omillaan. Mutta onneksi se ei ole totta. Me olemme samassa veneessä. Me emme ole yritysten tai yrittäjien asialla. Me puolustamme yhteiskuntaa.
Suomen yritykset eivät voi lähteä lyömään vetoa pandemiaa vastaan. Ne eivät voi perustaa päätöksiään mihinkään aikaisempaan kokemukseen, koska sellaista ei ole. Lisävelka ei houkuttele, paitsi niitä yrityksiä, joilla ei ehkä ole mitään menetettävää. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää totaalinen suojautuminen. Se tapahtuu koronaviruksen käynnistämän täydellisen myrskyn olosuhteissa.
Suomen hallitus on tehnyt lyhyessä ajassa ja kovassa paineessa päätöksiä, joilla suojellaan ennen kaikkea kansanterveyttä. Suuri kiitos niistä. Yritysten näkökulmasta katsottuna näyttää kuitenkin siltä, että kansantaloutta suojaavat toimet ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle.
Jos hallitukselta ei tule selkeää ja konkreettista viestiä koronakriisin kustannusten jakamisesta, yritykset joutuvat vaaralliseen selviytymistaisteluun. Ne ryhtyvät lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Tämä ikävä työ on jo aloitettu. Vahvatkin yritykset lomauttavat, varmuuden vuoksi. Ostosopimukset puretaan tai jätetään maksamatta force majeure -syihin vedoten. Investoinnit ja kehittäminen ajetaan alas. Vuokrien maksaminen keskeytetään. Merkittävä osa kasvuyrittäjistä keskittyy konkurssin välttämiseen.
Valtaosalla Suomen yrityksistä on ohut kassa. Se ei kestä käyttöpääomaan liittyviä häiriöitä. Tuhannet tai jopa kymmenet tuhannet yritykset ajautuvat siksi vakaviin maksuvaikeuksiin jo muutamissa viikoissa. Suurten ja keskisuurten teollisuusyritysten toimitusketjut katkeilevat. Pienten edessä näkyy musta aukko. Yrittäjien ja yritysjohtajien henkistä tilaa voi kuvata paniikinomaiseksi. Olemme vaarassa joutua hallitsemattomaan luisuun.
Pitemmät maksuajat ovat hyvä asia mutta ne eivät valitettavasti riitä. Velkojen ja korkojen uudelleenjärjestely pankkien ja Finnveran avulla on niin ikään hyvä mutta riittämätön toimenpide.
Vetoamme hallitukseen, jotta se auttaa terveet suomalaiset yritykset epidemian yli osallistumalla aidosti kustannusten jakamiseen. Pyydämme hallitukselta selkeää vakuutusta siitä, että asia hoidetaan samaan tapaan kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Ranskassa – laittamalla kaikki peliin myös talouden puolesta.
Sen lisäksi tarvitaan pitkä lista konkreettisia ja selviä keinoja yritysten tueksi. Haluamme auttaa ja tukea Suomen hallitusta näiden keinojen julkistamiseksi mahdollisimman pian. Toivomme ja pyydämme, että tämä voisi toteutua jo kuluvan viikon aikana. Siksi ehdotamme että:
1. Hallitus antaa välittömästi lausunnon: Suomi tekee kaiken mahdollisen terveiden yritysten pelastamiseksi. Kun pelastamme yritykset, pelastamme myös työpaikat.
2. Hallitus avaa mahdollisuuden oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen Teollisuussijoituksen uusille asiakkaille, siten ettei tämän rahoituksen rinnalle vaadita yksityistä rahaa. Omaa pääomaa vahvistava rahoitus avaa tien myös Finnveran rahoituksen hyödyntämiseen.
3. Hallitus muuttaa työlainsäädäntöä väliaikaisesti siten, että yritykset voivat lomauttaa 3 päivän varoitusajalla. Nykyinen käytäntö 2+6 viikkoa aivan liian pitkä. Se johtaa lukuisissa tapauksissa irtisanomisiin ja konkursseihin. Tilanne on niin kriittinen, että se vaatii yhtä nopeita ja päättäväisiä toimia kuin terveydenhuollossa.
4. Hallitus muuttaa väliaikaisesti verotusta: Arvonlisäverot pitää hyvittää takautuvasti yritysten käyttöön tämän vuoden ajalta, kuten Ruotsi tekee. Alvit palautetaan valtiolle, kun kriisi on ohi. Helppo toteuttaa, koska verottaja toimii Suomessa poikkeuksellisen tehokkaasti.
5. Yritysten vuokrat: Hallitus tukee yritysten vuokrien maksua tai laatii määräajaksi lain, joka estää vuokrasopimusten irtisanomisen maksamattomien vuokrien avuksi. Nämä keinot ovat ratkaisevan tärkeitä varsinkin palvelualojen pienille yrityksille.
6. Hallitus tiedottaa yksiselitteisesti sallivansa veroille, veroluonteisille ja työeläkemaksuille korottoman myöhästymisen. Tämä keino on jo käytössä, mutta viesti ja ohjeet eivät ole olleet yksiselitteisiä myöhästymisen kustannusten osalta.
7. Valtio selvittää tärkeimpien kilpailijamaiden käyttöön ottamat keinot palkkojen ja työnantajien sivukulujen kustannusten jakamiseen.
8. Hallitus valmistelee laajamittaisen valtion vakausmekanismin, jonka tavoitteena on yritysten ja kansalaisten omaisuuden pakkomyyntien hillitseminen. Valtion omistuksessa oleva instituutio tai tätä varten erikseen perustettava yhtiö sitoutuisi ostamaan varallisuutta markkinahintaan. Tällä mekanismilla turvataan tärkeimpien omaisuuserien, erityisesti kiinteistömassojen arvojen vakaus.
9. Hallitus vahvistaa Business Finlandin resursseja. Aiemmin varattu ja 19.3. avautuva määräraha pitää moninkertaistaa. Sen lisäksi tarvitaan selkeä viesti: raha ei lopu kesken.
10. Julkiset hankinnat. Valtion ja kuntien tulevia hankintoja tulisi mieluummin aikaistaa kuin lykätä.
Kaikkein tärkeintä juuri nyt? Määrätietoisesti ja nopeasti käyttöön otettavat toimet, jotka tukevat yritysten kassan hallintaa. Edellä mainittuja ohjelmia voitaisiin mielestämme rahoittaa esimerkiksi Vaken taseesta, vaarantamatta kuitenkaan Vaken tehtävän toteutumista.
Suomalaiset kasvuyritykset näkevät, ettei koronaviruksen aiheuttama talouskriisi ole ohi kuukaudessa. Myrsky kestää parhaassa tapauksessa useita kuukausia. Pahimmillaan se voi viedä 1–1,5 vuotta.
Suomen ei pidä antaa terveiden yritysten kaatua. Jos näin tapahtuisi, tilanteen korjaaminen kestäisi useita vuosia. Tässä maassa on suuri joukko innovatiivisia ja kasvuhakuisia yrityksiä, joihin on satsattu miljardeja euroja. Suomessa on vielä suurempi joukko suuria, keskisuuria ja pieniä mutta vakaita yrityksiä, jotka palvelevat yhteiskuntaa ja työllistävät satoja tuhansia ihmisiä. Luotamme siihen, ettei Suomen hallitus halua menettää yhtään hyvää yritystä.
Suuri kiitos kun olemme saaneet tämän tilaisuuden vetoomuksen esittämiseen. Toivotamme pääministerille ja hallitukselle voimia ja viisautta äärimmäisen vaikean tilanteen aiheuttamien ongelmien ratkaisuun. Tuemme kaikin tavoin hallitusta tässä tehtävässä, jonka merkitystä emme osaa riittävästi sanoin kuvata.”
Ystävällisin terveisin,
Risto Siilasmaa
Alf Rehn
Maija-Liisa Friman
Lauri Ratia
Osmo Soininvaara
Jorma Eloranta
Arto Hiltunen
Petri Niemisvirta
Mika Mäkeläinen
Niklas Hed
Eeva Grannenfelt
Tom von Weymarn
Jukka Jokiniemi
Satu Mehtälä
Christian Ramm-Schmidt
Tom Liljeström
Jari Sarasvuo
Jaana Rosendahl
Satu Koskinen
Bo-Erik Ekström
Taru Tujunen
Tarja Pääkkönen
Timo Metsola
Henri Kulvik
Ari Korhonen
J.T. Bergqvist
Jussi Itävuori
Antti Pohjola
Sari Järvi
Jussi Lystimäki
Matti Vikkula
Hans-Peter Siefen
Jyri Linden
Jan Lassus
Arto Tenhunen
Eero Lehti
Marko Parkkinen
Risto E.J. Penttilä
Seppo Kuula
Riitta Kokki
Petri Leino
Mika Kasanen
Ville Tolvanen
Jorma Wiitakorpi
Timo Lappi
Markku Rönkkö
Kim Karhu
Kimmo Simonen
Anne Berner
Mikael Gummerus
Tapio Aaltonen
Mikko Haapanen
Jarmo Karpakka
Risto Lähdesmäki
Miika Malinen
Kimmo Rasila
Jouni Junkkila
Mikael Rautanen
Wilhelm Taht
Seppo Kopsala
Anssi Rantanen
Pasi Turtio
Ville Vanhala
Petri Parvinen
Ville Miettinen
Tero Sarkkinen
Afa Heikkinen
Petri Rajaniemi
Santeri Korpinen
Carlo Meloni
J-P Virtanen
Jari Vesanen
Anni Vepsäläinen
Terho Puustinen
…
ja lähes 100 suomalaista kasvuyrittäjää