Ero sähkön Suomen ja muiden Pohjoismaiden aluehinnoissa on venähtänyt kesällä poikkeuksellisen suureksi. Suomen perjantain aluehinta oli 53,51 euroa, Pohjois-Ruotsin aluehinta 37,68 euroa ja Pohjoismaiden keskiarvoa kuvaava systeemihinta 34,42 euroa megawattitunnilta.
Viime vuonna ero Suomen ja Ruotsin välillä oli vain 5 prosenttia. Tämän vuoden kaltaisia eroja syntyi viimeksi vuonna 2015.
Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa arvioi, että tilanteen jatkuessa sähkön kuluttajahintojen nousuun on syntymässä painetta. Trendi on tänä vuonna ollut kuitenkin vastakkaiseen suuntaan.
– Tarjoushinnat ovat tämän vuoden alusta olleet pikemminkin laskemaan kuin nousemaan päin, Salomaa kertoo.
Aluehintojen eriytyminen johtuu siitä, että sähkön siirrossa on pullonkauloja hinta-alueiden välillä.
– Rajansiirtokapasiteetti on täydessä käytössä lännestä itään, eli Ruotsista Suomeen päin, Salomaa sanoo.
Fortumin tuotannosta ja sähkökaupasta vastaava johtaja Simon-Erik Ollus arvioi, että rajansiirtokapasiteetin pitäisi olla selvästi vahvempi kuin nykyisin.
– Tilanne, että jollakin hinta-alueella on korkeampi hinta kuin muilla hinta-alueilla, kertoo siitä, ettei verkko ole riittävän vahva, Ollus sanoo.
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden systeemihinta heijastelee hänen mukaansa vahvasti Norjan vesivoiman hintaa. Systeemihinta lasketaan Norjan, Ruotsin, Tanskan, Suomen ja Baltian maiden aluehintojen keskiarvosta. Alueita on 12.
– Aluehintakomponentit edustavat pullonkauloja kantaverkossa. Täydellisessä maailmassa systeemihinta olisi sama koko hinta-alueella, mutta todellisuudessa meillä vallitsee kysynnän ja tarjonnan epätasapaino eri hinta-alueilla. Suomen korkeampi hinta kertoo siitä, että (Suomessa) on enemmän kulutusta kuin tarjontaa, Ollus arvioi.
Kuivuus heijastunut vesivoiman tuotantoon
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Suomeen tuotiin perjantaina iltapäivällä sähköä Ruotsista yli 2 600 megawatin teholla. Lisäksi Suomi toi sähköä Venäjältä ja pienissä määrin Virosta ja Norjasta.
Suomen kulutus oli yli 9 100 megawattia ja oma tuotanto vajaat 5 900 megawattia. Tuotantoon vaikuttaa tällä hetkellä Fortumin Loviisan ydinvoimalan kakkosyksikön huoltoseisokki, joka alkoi viime sunnuntaina.
Suomen aluehinnan ero pohjoismaiseen systeemihintaan on kuitenkin ollut samat noin 20 senttiä heinäkuusta alkaen lukuun ottamatta viikonloppuja, jolloin hinnat ovat käytännössä samat.
Sähkön tuotantoon on vaikuttanut se, että heinäkuu ja elokuun alku olivat Suomessa kuivempia kuin normaalisti, mikä on heijastunut järvien pintoihin ja jokien virtaamiin. Se on vähentänyt vesivoimaloiden tuotantoa.
– Ruotsissakin ollaan vähän kuivemman puolella kuin mitä normaalitaso on tähän vuodenaikaan, Ollus kertoo.
Tuulivoiman osuus noussut merkittäväksi
Sähkön tuotannossa vallitsee yhteys tuulivoiman ja vesivoiman välillä. Jos tuulivoimaa saadaan paljon, vesivoimaa tarvitaan vähemmän ja päinvastoin. Hinta ohjaa käyttämään tuulivoimaa.
– Tuulivoima on muuttuvilta kustannuksiltaan lähestulkoon nolla, ja sitä on otettu käyttöön edelleenkin lisää Pohjolan alueella, Salomaa kertoo.
Suomessa tuulivoiman osuus tuotannosta oli Fingridin mukaan perjantaina iltapäivällä noin puolet vesivoimatuotannosta ja noin kolmannes ydinvoimatuotannosta.