Sähkön hirveän perjantaihinnan takana oli seitsemän vikaa – jos käytössä olisi ollut hintakatto, kaikille ei olisi riittänyt sähköä

Hinta on kaikkien aikojen suurin. Moni pörssisähköasiakas nyki pimeässä kodissaan kaikki mahdolliset sähkölaitteet seinästä ja mediassa huolestuneet kuluttajat kertoivat radikaaleistakin keinoista, joilla he kutistivat sähkön käyttönsä.

Lue myös: Riikka meni äärimmäisyyksiin sähkön säästämiseksi perjantaina ja säästi yli 200 euroa – "Ei jaksaisi montaa päivää"

Kantaverkkoyhtiö Fingrid antoi perjantaille varoituksen sähkön riittävyydestä ja kaikkia suomalaisia kehotettiin ajoittamaan sähkön käyttöään pois huipputunneilta. Alkuvuoden aikana sähkön käyttö Suomessa on noussut korkeimmillaan yli 14 500 megawatin tasolle.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoo, että kuluttajien luoman jouston ansiosta sähköä riitti. Hurja hinta takasi, että ihmiset todella ohjasivat kulutuksensa pois huipputunneilta, joina sähkön riittävyys olisi voinut olla uhattuna.  

– Jos kulutus olisi perjantaina ollut sellaista kuin edellispäivänä arvioitiin, uusi vika järjestelmässä olisi tarkoittanut, että joudutaan käyttämään varajärjestelyjä. Tämä olisi voinut tarkoittaa pahimmillaan esimerkiksi kiertäviä sähkökatkoja. 

Lue myös: Fingrid vetoaa sähkönkäyttäjiin pakkaspaukkeen keskellä: Rajoittakaa sähkön käyttöä aamulla ja illalla

Leskelä kuvailee, että vähentyneen kulutuksen ansiosta tilanne vakautui ja järjestelmä olisi perjantaina kestänyt isommankin vian. Sähkö kävi joillekin kuluttajille erittäin kalliiksi, eikä se ole toivottava tilanne, mutta Leskelä sanoo, että monen haikailema hintakatto olisi johdattanut koko Suomen uuden ongelman eteen. 

– Korkea hinta sai aikaan kysynnän joustamisen. Kaikkein tärkein asia oli, että yhteiskunta pystyy mahdollisimman normaalisti toimimaan. Jos meillä olisi ollut hintakatto käytössä niin ratkaistavaksi olisi tullut kysymys: Kuka ei saa sähköä?

Kahvittomuus on ylilyönti

Poskettomat hinnat saivat jotkut suomalaiset tinkimään omasta mukavuudestaan säästöjen saamiseksi. Leskelä kuvailee, että hinta sai aikaan myös ylireagointeja. 

– Valot, joita ihmiset kodeissaan käyttävät tai kahvinkeitin ovat kyllä niin pieniä kulutuksia ovat, ettei montaa senttiä rahaa niihin mene. Pimeässä ja kahvitta ei tarvitse istua. Itsekin kyllä naksuttelin pattereita pois päältä perjantaina ja säästin parikymppiä. 

Lue myös: Päivän sähkön hintalappu 350 euroa – näin radikaaleihin ratkaisuihin lahtelainen Riikka ryhtyi

Fingiridin kehotus säästää sähköä ja pilviin nousseet hinnat ovat suututtaneet kuluttajia, jotka kuittaavat päivien laskun omaan piikkiinsä. Leskelä muistuttaa, että viime viikon tilanne oli hyvin poikkeuksellinen ja vastaavaa tuskin on luvassa säännöllisesti.  

–Ymmärrän hyvin, että ihmiset kokevat, ettei järjestelmä toimi kuten pitää. Tilanne oli poikkeuksellinen. Pitäisi ihmeitä tapahtua, että tällaisia alkaisi usein tulla. Se, jos jollakulla menee sata euroa päivässä sähköön, kuulostaa paljolta, mutta tasoittuu pitkällä aikavälillä. 

Näin järkyttävästi arkitoimet perjantaina kalleimmillaan maksoivat – katso lista!

Surkeiden sattumusten tuotantovaje

Perjantain tähtitieteelliseksi noussut hinta on sekä monen tekijän että monen h-hetkellä hajonneen voimalaitoksen summa. 

Sähkön päivittäishinta muodostuu ennen kaikkea kolmesta tekijästä: kysynnän ja tarjonnan suhde sekä kotimaisen tuotannon tilanne. Palikat asettuivat pakkasjaksolla kalliiseen asentoon. Suomessa tehtiin sähkönkulutuksen ennätyksiä ja ainakin seitsemän lämpövoimalaitosta antoi vikailmoituksen torstaina tai perjantaina ja lopettivat tuotantonsa joko kokonaan tai osittain. 

– Tarjonnan puolella oli hyvä tilanne ydinvoiman ja vesivoiman kanssa, mutta valitettavasti lämpövoimalaitoksia oli vikatilanteessa. Kysyntä oli niin kova, että olisimme tarvinneet ne vikatilassa olevat voimalaitokset myös, jotta hintaa olisi saatu alemmas. Kallis päivä se olisi ollut joka tapauksessa. 

Lue myös: Tämän takia pörssisähkö on perjantaina historian kalleinta: Helpotusta ensi viikolla – ehkä

Vikatilassa oli useita voimaloita. Viat olivat erilaisia, eri omistuksissa ja ne tulivat eri polttoaineilla toimiviin voimaloihin. 

–Jokaisesta viasta oli tehty sähköpörssiin ilmoitus. Jos voimalaitokseen tulee vika, se pitää kertoa heti ja myös miksi. Se on vain sattumaa, että niitä oli paljon sillä hetkellä. 

Ohessa Leskelän kokoama lista voimalaitoksista, jotka olivat joko osittain tai kokonaan pois käytöstä korkeiden hintojen aikaan. 

Meri-Pori (Fortum) 565 MW, kivihiililauhdevoimalaitos, ongelmia turbiinipuolella

Vaskiluoto (Vaskiluodon Voima, jota omistavat Pohjolan Voima ja EPV Energia puoliksi) 240 MW, kivihiilivoimala (käyttää myös muita polttoaineita), höyryprosessin säätö

Vuosaari (Helen), 160 MW pois tuotannosta, kaasuturbiinivoimalaitos (maakaasu ja öljy), vika syöttövesipumpussa ja invertterissä

Äänekoski (Metsä Group), 260 MW, biovoimala, oli pois vain torstaina, ennakoitu huolto

Alholmens Kraft, Pietarsaari (Alholmens Kraft Oy) tuotannosta pois 70-80 MW, laitoksen koko 240 MW, biovoimalaitos, polttoaineen syötössä ongelmia, laitos ajoi, mutta vajaateholla

Seinäjoen voimalaitos (EPV Energia), tuotannosta pois 20-50 MW. laitoksen koko 120 MW,  polttoaineen syöttöongelmia, laitos ajoi osateholla, tuotannosta pois 20-50 MW

Suomenoja, Espoo 64 MW (Fortum) kaasuvoimalaitos, voimalan säätöelektroniikka

Maltillisestikin laskettuna tämä teki päivään noin 1 400 megawatin loven. Se on miltei saman verran kuin Olkiluoto 3 tuottaa päivässä. Lisäksi, kuten hyvin usein pakkaspäivinä, tuulivoimaa ei saatu juuri lainkaan. 

– Noin tiukassa tilanteessa oli varmastikin iso merkitys, ettei kaikki tuotantolaitokset olleet kunnossa. Ne saatiin kyllä sitten perjantaina tai lauantaina suurin osa jo käyttöön mutta vikoja sattui siihen torstaille ja perjantaille aika paljon.  

Lue myös: Kodin energiankulutus kasvaa paukkupakkasilla: Nappaa säästökikat – "Kannattaa ottaa tehokkaaseen käyttöön"

Laskun maksajalle herää tästä luonnollisesti kysymys, kuka kalliista sähkölaskusta kerää lopullisen hyödyn ja millaiseksi se muodostuu. Leskelä myöntää, että jotkut ovat voineet hyötyä korkeasta hinnasta.    

– Sähkön tuotannosta 70 prosenttia myydään ennakkoon johdannaismarkkinnoilla ja suurin osa saa saman hinnan kuin ennen. Jotkut saavat korkeamman hinnan ja ovat hyötyneet. Muttei se yhden päivän tili nyt kenenkään asioita ratko. Eii kenellekään ole hyvä, että tällaisia tulee. 

Suomi vastaan Ruotsi

Kirsikkana kiukun päälle ruotsalaisten sähkön hinta pysyi huomattavasti Suomen tasoa alhaisempana. Leskelä kertoo, että Ruotsin hinnat pysyivät viime viikolla Suomea alhaisempina, koska Ruotsin sähkön tuotannon rakenne on erilainen. 

– Ruotsissa ja Norjassa erittäin iso osa sähkön tuotannosta on vesivoimaa. Vesivoimalla on ominaisuus, että sen tehoa voidaan säätää ja tuotantokapasiteettia on aika paljon. Ruotsissa on aika paljon myös ydinvoimaa, joka tuottaa tasaisesti. 

Ruotsin halvempaa sähköä tuotiin hinnan hirmuviikolla myös Suomeen maiden välillä kulkevaa johtoa pitkin. Leskelä kertoo, että Suomen ja Ruotsin välinen johto myytiin aivan täyteen torstaina ja perjantaina. Sen lisäksi käyttöön otettiin kaikki mahdollinen kotimainen tuotanto. 

– Hinnoittelumekanismi on koko ajan ollut tässä ihan sama. Tilanteessa, jossa siirtojohdot ovat täynnä, muodostuu niin sanottuja hinta-alueita. Koska kova kysyntä oli Suomen päässä eikä tuotanto tahdo riittää, korkea hinta-alue tulee Suomeen. 

Leskelä jatkaa, että sähkö oli viime viikolla Ruotsissakin tavanomaista kalliimpaa mutta huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Mikäli edullisempaa sähköä olisi voitu ostaa Ruotsista enemmän, hintaero olisi supistunut. 

— Hinnat eivät voi tasaantua, koska ruotsalaista halvempaa sähköä ei mahdu enempää sieltä johdosta tulemaan. 

Uusi sähköyhteys rakenteilla

Leskelä sanoo, että tulevaisuudessa vastaavia hirmuhintoja voitaisiinkin välttää, jos maiden välistä siirtokapasiteettia kasvatettaisiin. Asia on jo työn alla. 

– Parhaillaan rakennetaan Pohjois-Ruotsin ja Lapin välille uutta sähköyhteyttä, joka parantaa tätä tilannetta merkittävästi. Nimenomaan siellä Pohjois-Ruotsissa sähköä on tarjolla hyvin ja kaikkein halvimmat hinnat. 

Sekä Suomen että Ruotsin pitäisi myös investoida sisäisten sähköverkkojensa kehittämiseen. Leskelä kertoo, että ongelmana on toisinaan ollut, ettei sähkö pääse esimerkiksi riittävästi kulkemaan Ruotsin sisällä. 

Suomessa oli tiistaina Euroopan halvin sähkö

Nyt osat ovat vaihtuneet. Ruotsissa on korkea hinta ja Suomessa Euroopan halvin sähkö. Tiistai oli tuulinen päivä ja Suomessa riittää sähköä siirrettäväksi Ruotsiin.  

–(Nyt) siellä tarvitaan kaikkia resursseja. Meillä taas on erittäin hyvin tuulivoimaa tarjolla ja siksi edullisemmat hinnat.