Sähköverkkoyhtiöt tuskailevat pakkoremonttien jättikustannuksia: "Nyt se on pulinat pois ja lain mukaan mennään – asiakkaathan tämän lystin maksavat"

Leppäkosken Sähkön verkostojohtajan Matti Virtasen mukaan Energiaviraston päätös evätä yhtiön lisäaikahakemus tietää yhtiölle – ja sen 30 000 asiakkaalle – lisäkuluja.

Päätöstä osattiin yhtiössä jossain määrin odottaa, sillä Leppäkoski ei täyttänyt jatkoajan varsinaisia vaatimuksia.

Jotta lisäaikaa voi saada, täytyy yhtiön sähköverkon pituus olla vähintään 200 metriä per käyttöpaikka. Leppäkoskella sähköjohtoa on 140 metriä per asiakas.

Lue myös: Myrskynkestäviin sähköverkkoihin palaa rahaa ja laskun maksavat kuluttajat – lisää korotuksia on luvassa: "10 prosenttia ei missään tapauksessa riitä"

Virtasen mukaan Leppäkoski kokeili silti hakea jatkoaikaa voidaakseen kohdistaa investoinnit taloudellisesti oikeisiin sähköverkon osiin ja säästääkseen siten rahaa.

– Vaikka jotkut väittivät, että pakoilemme vastuuta.

"Pulinat pois ja lain mukaan mennään"

Nykyisten aikaraamien puitteissa yhtiö joutuu siirtämään hyväkuntoisia verkkoja maan alle täyttääkseen velvoitteensa. Se merkitsee Virtasen mukaan sitä, että kun samaan aikaan kun yhtiö investoi sähköverkkoihin yli kuusi miljoonaa euroa vuodessa, se tekee satojen tuhansien eurojen vuosittaisia alaskirjauksia.

– Se tarkoittaa, että hyväkuntoisista johdoista jää käyttämättä se arvo rahaa, Virtanen sanoo.

– Tätä minä vastustin, koska tästä aiheutuu lisäkustannuksia meidän asiakkaillemme. Asiakkaathan tämän lystin kuitenkin maksavat.

Virtanen arvioi, että Leppäkoski joutuu nostamaan hintojaan vielä useita kymmeniä prosentteja kattaakseen investoinnit.

Lisäajan kääntöpuoli olisi taas ollut, että sähköyhtiöiden asiakkaat olisivat joutuneet odottamaan investointeja nykyistä pidempään.

– Nyt se on pulinat pois ja lain mukaan mennään, Virtanen toteaa.

Lisää viilauksia lakiin?

Vuonna 2013 voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki edellyttää sähköverkkoyhtiöiltä yhteensä miljardien eurojen satsauksia säävarmoihin sähköverkkoihin vuoteen 2028 mennessä. Investoinnit säävarmaan sähköverkkoon ovat näkyneet suomalaisille sähkön siirtohintojen nousuna.

Yksi lain vaatimuksiin tehty jousto on mahdollisuus hakea lisäaikaa. Yhteensä seitsemän yhtiötä on tähän mennessä saanut jatkoaikaa tavoitteiden täyttämiseen 2030-luvulle asti, pisimmillään vuoteen 2036 saakka. Viisi hakemusta on vielä käsittelemättä Energiavirastossa.

Monet sähköverkkoyhtiöt toivovat, että säännöksiä muutakin viilauksia vielä ensi vuosikymmenellä.

Tasausjakson pidentäminen sähköyhtiön mieleen

Leppäkosken Sähkön verkostojohtaja Matti Virtanen puolestaan toivoo, että sähköverkkoyhtiöille annettaisiin vielä tulevaisuudessa lisää liikkumavaraa vuosittaisten ali- ja ylijäämien siirtämiseen valvontajaksolta toiselle.

Tällä hetkellä tasauksia voi tehdä kahden nelivuotisen valvontajakson välillä, eli kahdeksan vuoden aikajänteellä. Virtasen mielestä, että aikajaksoa voitaisiin kasvattaa 12 vuoteen.

– Nyt verkkoyhtiö joutuu nostamaan ja laskemaan hintoja rajoitusten takia. Pidempi aikaväli toisi enemmän ennustettavuutta hintoihin, Virtanen sanoo.

Etelä-Savossa toimivan Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen ehdottaa tarkennuksia siihen, tarvitseeko jokaiselle vähän sähköä käyttävälle kesämökillekin palauttaa sähköt 36 tunnin sisällä sähkökatkon alkamisesta.

Vaasan Sähköverkkojen toimitusjohtaja Juha Rintamäki toivoo, että tulevalla vuosikymmenellä keskeytyksistä maksettavien korvausten minimirajaa mietittäisiin vielä uudelleen esimerkiksi saarissa sijaitsevien vapaa-ajanasuntojen osalta. Talvisaikaan sähköjen korjaaminen kiireellä saaristossa voi olla Rintamäen mukaan jopa vaarallista.