Piikikkäät sähkön siirtohinnat ärsyttävät kansalaisia, mutta olisiko jo toivoa päästä korotuskierteestä eroon? Toivonsa voi aina laittaa sähkömarkkinoita valvovan Energiaviraston lupauksiin sekä hallituksen lakiesitykseen, joka pyrkii viimein suitsimaan hintoja.
Suomessa on 77 sähköjakeluyhtiötä, jokaisella omat verkot ja läänitetyt jakelumonopolit. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) lähestyy nyt firmoja pehmeällä porkkanalla.
Myrskytuhot viimein kuriin
Nykyinen sähkömarkkinalaki määrää siirtoyhtiöt korjaamaan verkkonsa vuoteen 2028 mennessä siihen kuntoon, että minkäänlaiset maurit, mantat tai aapelit eivät enää katkoisi sähköjä.
Osa siirtoyhtiöistä on jo joutunut hakemaan poikkeusluvilla jatkoaikaa remontteihinsa. Niinpä TEM esittää, että siirtymäaikaan tulisi kahdeksan vuoden pidennys, 2036 saakka. Hintoja ja parannustöitä valvova Energiavirasto on arvioinut, että verkkojen uusimiseen palaa liki 10 miljardia euroa.
Nimenomaan korjausvelvoitteisiin vedoten sähköyhtiöt ovat nostaneet siirtohintoja viime vuosina rajusti, jopa neljänneksen. Velvoiteajan pidennyksellä TEM pyrkii rauhoittamaan firmojen rahoituspaineita. Tämän taas toivotaan rauhoittavan tarvetta kiskoa investointipääoma asiakkaiden siirtolaskuja nostamalla.
– Tähän mennessä verkkoja on korjattu 3,8 miljardilla eurolla, eli paljon on vielä töitä, kertoo siirtoverkkojen remontteja ja hintoja valvova johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta.
Rahat on löydyttävä kestäviin verkkoihin
– Jostainhan ne rahat on otettava, että toimitusvarmuus toteutuu 2036 mennessä. Kyllä hinnankorotuspaineita on varmaan yhä, mutta näkisin, että suurin piikki on nyt nähty. Hinnat tasaantuvat ja tilanne rauhoittuu.
Viime vuonna siirtohintoja nosti 21 yhtiötä. Laajasti Etelä-Suomessa operoiva Kymenlaakson Sähköverkko Oy ei ollut näiden joukossa – eikä ollut aihettakaan. Yhtiö takoi vuoden 2018 tuoreimman tilinpäätöksen mukaan 54 miljoonan euron liikevaihdolla huiman 19 miljoonan voiton (35 prosenttia).
– Edellinen korotus astui meillä voimaan 2018 alusta. Sen jälkeen emme ole nostaneet hintoja eikä ole suunnitelmissakaan, kertoo toimitusjohtaja Jouni Pylvänäinen yhtiön pääkonttorissa, hiljaisessa Elimäen kylässä.
– Olemme investoineet keskimäärin 15-18 miljoonaa euroa viime vuosina verkkoon, eli voitto palautuu verkon ylläpitoon ja kehittämiseen.
Pylvänäinen tervehtii ilolla ministeriön lakimuutosesitystä. Lisäaika helpottaa suunnittelua ja verkon uudistamista.
Uuden verkon rakentaminen voi myös suututtaa asukkaat
Kymenlaakson Sähköverkko suunnittelee paraikaa uutta järeää ja pitkää aluesiirtoverkkoa Porvoosta Askolaan. Pyrkimys on turvata jakelun häiriöttömyys mahdollisimman nopeasti. 19 kilometrin verkko nousisi alle vuodessa. Nimenomaan nousisi – taivasalle, kunhan päästäisiin töihin.
Mutta seudun asukkaille verkkohanke tuli aivan puskista - ja närkästys on nyt niin suuri, että asiasta on valitettu ELY-keskukseen ympäristöhaittoihin vedoten.
Kuljemme kylätiellä, jonka yli siirtoverkko vedettäisiin aivan kahden talon välistä. Asukkaat pelkäävät, että kiinteistöjen ja maiden hinta laskee, luontoarvoista puhumattakaan. Verkko kulkisi liki 20 kilometriä lähes 50 metrin valtaväylänä läpi metsien ja peltojen.
– Täällä on muinaismuistoja ja arvokasta luontoa. Ihmetyttää, miten vähäisellä ja puutteellisella valmistelulla voi saada asiat läpi, tuumivat paikalliset maanomistajat Esko Mikander ja Sanna Andersson.
Halvempi valitaan, vaikka haittaisi asukkaita
Heille olisi kelvannut vallan hyvin se, että verkko olisi kaapeloitu maan alle, mutta tämä ei kuulemma onnistu, koska kyseessä on suurjännitealueverkko.
– Tuntuu, että he käyttävät tätä selitystä vain porsaanreikänä, koska perinteinen ilmaverkko on halvempi.
Kymenlaakson Sähköverkon toimitusjohtaja myöntää, että maakaapelointi on todellakin puolet ilmaverkkoa kalliimpi eikä siksi haja-asutusalueella järkevä ratkaisu.
– Kaapelointia käytetään kaupungeissa ja taajamissa, koska sinne ei mahdu korkeita tolppia. Mutta me teemme tarkat selvitykset ja odotamme ELY-keskuksen lausuntoa, lupaa Jouni Pylvänäinen.
Porvoosta lähtevän verkon alkupää kulkisi kaapeloituna hiukan yli kolme kilometriä. Pylvänäinen lupaa myös sen, että yhtiö selvittää kaapeloinnin jatkamista ainakin reiluun viiteen kilometriin.
Kaapelointia maahan ei vaadita – väistyvätkö myrskytuhot?
Siis väistyvätkö myrskytuhot todella? Äänekkäästi on puhuttu siitä, että siirtoverkot kaapeloidaan maan sisään, mutta näin ei siis tapahdu kuin osin. Energiaviraston kaavailuissa hiukan yli puolet verkoista on maakaapeloitu vuonna 2036.
Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo vahvistaa, että yhtiöiltä ei vaadita maakaapelointia haja-asutusalueilla. Ilmaverkkoina kulkeville siirtojohdoille on parturoitava leveimmillään 46 metrin kaistat pitkin maita ja mantuja, jotta suoja-alue on riittävän laaja.
Maat otetaan omistajiltaan tarpeen vaatiessa vaikka pakkolunastuksella, koska puu ei saa enää kaatua sähkölinjan päälle 2036 jälkeen.