Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin mielestä suurin osa EU-maista ei toimita riittävästi aseita Ukrainalle. Lännen aseapua käsitellään tänään Nato-Ukraina-neuvoston suurlähettiläskokouksessa Brysselissä.
Saksan liittokanslerilta kuultiin maanantaina Berliinissä harvinaisen suoraa puhetta, kun hän kritisoi EU-maiden panostuksia Ukrainan aseapuun.
– Niin merkittävä kuin Saksan panos onkin, se ei riitä takaamaan Ukrainan turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Kehotan siksi liittolaisiamme Euroopan unionissa lisäämään ponnistelujaan Ukrainan hyväksi. Useimpien EU:n jäsenvaltioiden tähän mennessä Ukrainalle suunnittelemat asetoimitukset ovat liian vähäisiä, Scholz sanoi medialle.
Saksa on aiemmin jarrutellut kehittyneempien asejärjestelmien antamisessa Ukrainalle, ja viimeisimpänä sitä on kritisoitu pitkän kantaman Taurus-ohjusten panttaamisesta. Maa on kuitenkin ylivoimaisesti tärkein Ukrainan tukija Euroopassa.
Kiel-instituutin laskemien mukaan Saksan sitoumukset Ukrainan aseapuun ylittävät 17 miljardia euroa – enemmän on tullut vain Yhdysvalloilta.
Tämän vuoden budjettiin Saksan hallitus kaksinkertaisti sotilasavun 8 miljardiin euroon.
Ranska, Italia ja Espanja kaukana Saksan aputasosta
Olaf Scholz ei nimennyt kritiikissään tiettyjä maita. Esimerkiksi Ranskan, Italian ja Espanjan aseapusitoumukset jäävät Kiel-instituutin laskelmien mukaan yhteensäkin alle kymmenesosaan Saksan avun määrästä.
Ranska, Italia ja Espanja ovat Saksan jälkeen Euroopan suurimmat taloudet.
Ranska on kyseenalaistanut laskelmat. Sen mukaan instituutin esittämä 544 miljoonan euron arvio Ranskan sotilasavusta on oikeasti 3,2 miljardia.
Suomen aseavun arvoksi on laskettu instituutissa reilut 1,4 miljardia euroa.
Saksa haluaa, että Eurooppa esittää johdonmukaisen suunnitelman siitä, miten se tukee Ukrainaa tänä vuonna.
Viime aikoina aseapupäätöksissä on ollut kompastelua. EU on muun muassa luvannut toimittaa Ukrainaan miljoona raskasta tykistöammusta maaliskuuhun mennessä, mutta lupauksen onnistumita pidetään epätodennäköisenä.
Painetta Euroopan tuelle lisää se, että Yhdysvalloissa uusi 60 miljardin apupaketti on ollut jo pitkään jumissa kongressissa.
Suurlähettiläät koolla
Nato-Ukraina-neuvosto kokoontuu tänään Brysselissä suurlähettilästasolla keskustelemaan Ukrainan pyynnöstä nopeuttaa ilmatorjunta-aseiden toimittamista Ukrainaan.
Ukraina pyysi lisää ilmatorjunta-aseistusta jo pitkin syksyä. Vuodenvaihteessa Venäjän ohjus- ja lennokki-iskut olivat laajimpia sitten sodan alkamisen.
Asiantuntija-arvioiden Venäjän tavoitteena on saada Ukrainan ilmatorjunta-arsenaalin hupenemaan ja uuvuttaa siviilejä jatkuvilla ilmahälytyksillä.
Sotatilannetta käsitellään tänään myös YK:n turvallisuusneuvoston istunnossa.