Saksan merivoimien komentaja: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys unelmani täyttymys

Vara-amiraali Kaackin mukaan asiasta on sovittu muiden Natoon kuuluvien Itämeren rantavaltioiden kanssa, ja hän odottaa parhaillaan päätökselle vahvistusta Natosta.

Aiemmin työjaon on oletettu muotoutuvan sellaiseksi, että merivoimien alaesikunta sijoittuisi Ruotsiin, maavoimien Suomeen ja ilmavoimien Norjaan.

Tallinnan-konferenssiin osallistunut Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson kommentoi Helsingin Sanomille, ettei Ruotsi ole vaatinut alaesikuntaa itselleen ja että asiassa on tehty läheisesti yhteistyötä Saksan ja Puolan kanssa.

Jonson sanoi pitävänsä luonnollisena, että kyseinen johtoporras tulee Rostockiin.

Kaackin mukaan asioiden etenemisestä kertoo se, että kansallisten puolustussuunnitelmien integroiminen Itämeren alueen operaatiosuunnitelmaan on jo käynnistetty.

Saksan merivoimien esikunta on jo entuudestaan Rostockissa, joten siellä on Kaackin mukaan valmiit tilat ja toiminnot uudelle alaesikunnalle.

"Vastustajalla aina aloite hallussaan"

Kaack sanoi paneelikeskustelussa Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon olleen hänelle henkilökohtaisesti unelman täyttymys ja yhteistyö uusien jäsenten kanssa on jo nyt aivan uudella tasolla.

Uusien jäsenten myötä Itämerta keksittiin alkaa nimittää Nato-järveksi tai Naton sisämereksi. Saksalaisamiraalin mukaan tuollainen nimi ei ole totta nyt eikä tulevaisuudessa, joten sitä ei pitäisi viljellä.

– Se jättää tilaa väärinkäsityksille ja luo virheellistä turvallisuuden tunnetta, Kaack sanoi.

Hänen mukaansa Itämerta pitäisi kutsua siksi, mikä se todella on: suljettu ja matala vesialue, jolla kulkevat Baltian maiden ja Suomen elintärkeät huoltoreitit.

–  Se on myös haastava turvallisuusympäristö, jossa meidän laivamme purjehtivat ja toimivat mahdollisen vastustajamme näköpiirissä ja jossa vastustajalla tulee olemaan aina aloite hallussaan, Kaack kuvaili.

Venäjän merivoimat vahvistuu entisestään

Kaackin mukaan Venäjä rakentaa koko ajan lisää uudenaikaisia pinta-aluksia sekä panostaa toimintaan pinnan alla ja merenpohjassa.

– Ei pidä tuijottaa liikaa (Venäjän) tappioihin Mustallamerellä. Ei huijata itseämme, Venäjän laivasto selviää tästä sodasta aiempaa vahvempana, Kaack sanoi.

Kaackin mukaan Naton on syytä entisestään parantaa tilannekuvaansa Itämerellä, niin veden pinnalla kuin erityisesti sen alla ja merenpohjassa. Tämä lisää hänen mukaansa todennäköisyyttä sille, että syyllinen mahdollisiin putkien tai kaapeleiden rikkomisiin voidaan nimetä luotettavasti, mikä voi toimia jo ennaltaehkäisevästi pelotteena sabotaaseihin ryhtymistä vastaan.

Useissa Itämeri-paneelin puheenvuoroissa tuli esiin huoli siitä, että kansainvälisillä vesillä tapahtuviin tihutöihin tai esimerkiksi Venäjän öljyä kuljettavan niin kutsutun varjolaivaston toimintaan on oikeudellisesti hankala puuttua – tai jos niin tehdään, niin seuraukset ovat arvaamattomia.

Tanskan puolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Peter Viggo Jakobsen kehotti esimerkiksi miettimään valmiiksi reaktiota siihen, jos Venäjä järjestää tahallisen öljyonnettomuuden Itämerellä vastauksena omien öljykuljetustensa pysäyttämiseen Tanskan salmissa.