Sven Sakkov ei näe tarvetta Suomen osallistumiselle Baltian ilmavalvontaan tai Nato-joukkoihin, tärkeintä on yhteinen suunnittelu sodan varalle. Pitää varmistaa, että Suomenlahti on turvallinen meille ja turvaton viholliselle, suurlähettiläs tiivistää.
Viron ja Suomen puolustusyhteistyö on perusteltua nostaa aivan uudelle tasolle Suomen Nato-jäsenyyden toteuduttua, sanoo Viron Suomen-suurlähettiläs Sven Sakkov.
Hänen mukaansa olisi suorastaan absurdia suunnitella puolustautumista mahdollista yhteistä vihollista vastaan ilman, että katsottaisiin Suomenlahden yli molempiin suuntiin. Onhan Suomenkin väestöllinen ja taloudellinen painopiste maan etelärannikolla, vastapäätä Viroa, Sakkov muistuttaa STT:n haastattelussa.
– Olemme molemmat tulevaisuudessa Naton etulinjan maita, Sakkov sanoo.
Brittijoukkojen hinauspanssarivaunu Tapan sotilastukikohdassa Virossa 4. lokakuuta 2022.
Sakkovin mukaan Suomen ja Viron puolustusyhteistyössä on jäänyt toteutumatta "paljon hyvää potentiaalia" viimeksi kuluneen vuosikymmenen tai parin kuluessa.
– Eikä tämä johtunut siitä, etteikö Viro olisi sitä halunnut, Sakkov huomauttaa.
Hän kertoo ajattelevansa yhteistyön tiivistämisessä erityisesti yhteisen tilannekuvan muodostamista ja suunnittelua sodan varalle. Suomalaisten osallistumista Baltiaan sijoitettuihin Nato-joukkoihin ja Baltian ilmavalvontaan Sakkov ei sen sijaan pidä välttämättömänä, vaan kääntää katseensa lännemmäksi.
– Meidän on varmistettava, että liittolaisemme, jotka ovat kauempana Venäjän rajasta ja uhkasta, osallistuvat myös paikalla olemiseen ja riskien jakamiseen, Sakkov sanoo.
STT haastatteli Sakkovia syyskuun lopulla ennen presidentti Sauli Niinistön turvallisuuspolitiikkaan painottunutta työvierailua Tallinnaan ja Tapan sotilastukikohtaan.
Baltia houkuttelee riittävästi Nato-lentäjiä, koska toimintaa riittää
Sakkovilla on poikkeuksellisen vahva turvallisuuspoliittinen tausta. Hän toimi aiemmin pitkään korkeana virkamiehenä Viron puolustusministeriössä, minkä lisäksi ansioluettelosta löytyvät johtajan pestit niin virolaisesta turvallisuuspolitiikan ICDS-tutkimuslaitoksesta kuin Virossa sijaitsevasta Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksesta.
Virossa puhuttiin Sakkovin mukaan jo vuosia sitten varsin suorasukaisesti siitä, että Suomen liittyminen Natoon olisi hyväksi myös Virolle. Hän kertoo hieman ärsyyntyneensä näitä puheenvuoroja seuranneista suomalaiskommenteista, joiden mukaan virolaisten toiveet johtuvat vain siitä, että Viro on sotilaallisesti heikko eikä kykene puolustamaan itseään ja haluaa Suomen hävittäjät valvomaan ilmatilaansa.
– Väärin, väärin ja väärin, Sakkov toteaa.
Hänen mukaansa Viron sotilaallisen suorituskyvyn suora vertaaminen Suomeen on ensinnäkin lähtökohtaisesti epäreilua.
– Ei Suomea pelkästään runollisista syistä kutsuta Pohjolan Spartaksi, Sakkov sanoo.
Samalla hän muistuttaa suomalaisia siitä, että Viron puolustuksen kyvyt ovat nykyään jotain ihan muuta kuin 1990-luvun alussa.
Mitä taas ilmavalvontaan tulee, Natolla ei ole ollut mitään vaikeuksia houkutella muiden jäsenmaiden ilmavoimia lentämään vuorollaan Baltian maiden taivaalle.
– Se on operationaalisesti mielenkiintoinen ilmatila, missä lentäjät näkevät paljon toimintaa. Eli ei tässä ole mitään ongelmaa, mikä pitäisi korjata, Sakkov sanoo.
Venäjästä kauempana olevien liittolaisten on hyvä tutustua oloihin etulinjassa
Ainakin osittain sama koskee myös tilannetta maan pinnalla eli muun muassa Puolaan ja Baltiaan sijoitettuja Naton EFP (Enhanced Forward Presence) -joukkoja. Sakkovin mukaan on hyvä, että kauempana Venäjästä sijaitsevien liittolaismaiden joukkoja tuodaan luomaan pelotetta Venäjää kohtaan ja tutustumaan samalla paikallisiin olosuhteisiin etulinjan Nato-maissa.
Esimerkiksi Virossa Britannian johtaman EFP-joukon riveissä on sotilaita myös Tanskasta ja Ranskasta. Sakkovin mukaan voi paljonkaan liioittelematta sanoa Britannian koko maavoimien käyneen joukko-osasto kerrallaan kiertävillä komennuksilla Virossa.
Sakkov muistuttaa, että kaikki edellä mainittu Suomen ja Viron puolustusyhteistyöstä koskee toimintaa rauhan aikaa. Operatiivinen suunnittelu sotatilanteisiin on asia erikseen, eikä niistä kuvioista puhuta haastatteluissa. Sakkov korostaa kuitenkin pitävänsä ehdottoman välttämättömänä, että Virossa on suomalaisia yhteyshenkilöitä.
– Pitää olla hyvät yhteydet, jotta tiedetään, millaisia suunnitelmia sodan varalle on tehty niin kansallisesti kuin Naton puitteissa, Sakkov perustelee.
– Meidän pitää varmistaa, että yhteinen ympäristömme, mukaan lukien Suomenlahti, on meille turvallinen – ja turvaton niille, jotka ovat sodassa meitä vastaan.