Energian tuonnin tyrehtyminen Venäjältä ei ole ainoa syy sähkön kallistumiseen Suomessa. Suomi on osa kansainvälistä sähkömarkkinaa ja sähkön korkea hinta esimerkiksi Saksassa vaikuttaa sähkön hintaan Suomessa.
Sähkön hinnannousun pääsyitä on käsitelty kesän mittaan runsaasti: Venäjä käyttää energiaa aseena Eurooppaa kohtaan, mikä vaikuttaa maakaasun hintaan. Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen ja se, että Suomi on ollut liian riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta, vaikuttaa toki sähkön hintaan suoraan, mutta myös kansainvälisellä sähkömarkkinalla on suuri vaikutus.
Suomalaiset energiayhtiöt ja sähköä ostavat yritykset, kuten sähkön jälleenmyyjät ja teollisuusyritykset, käyvät sähkökauppaa Nord Pool -nimisessä sähköpörssissä, jonka toimialue ulottuu Pohjoismaiden lisäksi muun muassa Saksaan.
Koska Suomi on osa kansainvälistä sähkömarkkinaa, sähkön hinnan voimakas nousu vaikkapa Saksassa vaikuttaa sähkön hintaan Suomessakin.
– Saksa on huomattavan iso markkina, suurempi kuin Pohjoismaat yhdessä, eli kyllä se heijastuu meille, vahvistaa Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.
Heikkilä sanoo, että on hankalaa erotella, kuinka suurta osaa sähkön hinnannoususta selittää juuri sähkömarkkina eikä fossiilisten polttoaineiden kallistuminen, sillä asiat liittyvät olennaisesti toisiinsa.
Saksan kalliin energian vaikutus on kuitenkin merkittävä siksikin, että Saksan ja Pohjoismaiden välillä on paljon niin sanottua siirtokapasiteettia.
Se tarkoittaa sitä, että Saksasta tuodaan paljon sähköä Suomeen silloin, kun täällä ei tuoteta tarpeeksi sähköä kysynnän tarpeisiin, ja täältä viedään Saksaan paljon sähköä silloin, kun sitä ei riitä tarpeeksi Saksan paikallisiin tarpeisiin.
Ja saksalainen sähkö on kallista.
– Saksan hintataso on ollut selvästi Suomea korkeampi, puhutaan ajoittain jopa kaksinkertaisesta hintatasosta, Heikkilä kertoo.
"Kyllä voidaan sanoa, että Olkiluoto 3:n valmistuminen laskee sähkön hintaa"
Sähkön hinnan suhteen Suomen toivon mantteli on asetettu tukevasti Olkiluoto 3 -reaktorin käynnistymisen harteille.
– Kyllä näin varmaan voi sanoa, että Olkiluoto 3:n valmistuminen laskee sähkön hintaa Suomessa, Heikkilä toteaa.
– On sitten vaikeampi kysymys, kuinka paljon se laskee. Se on kuitenkin huomattava lisäys sähkön tuotantoon.
Täydellä teholla toimiessaan Olkiluoto 3 tuottaisi 15 prosenttia Suomessa käytettävästä sähköstä.
Kun Olkiluoto 3 tuottaa sähköä täydellä teholla ja kun loppuvuonna valmistuu lisää tuulivoimaloita, Suomesta on tulossa ensi vuonna vuositasolla sähkön suhteen omavarainen.
Suomi tuottaa siis vuoden aikana yhtä paljon sähköä kuin kuluttaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi olisi kaikkina päivinä tai tunteina riippumaton tuontisähköstä tai että sähkön markkinahinnalla ei olisi Suomeen vaikutusta.
– Kun ollaan yhteisellä sähkömarkkinalla, niin tietyllä tapaa suomalaisilla ei ole prioriteettia, vaan sähkölle muodostuu yksi hinta, jos siirtoyhteydet eivät rajoita sähkönsiirtoa, Heikkilä selittää.
– Sähkön siirtoyhteyksillä on tietty vienti- ja tuontikapasiteetti, ja silloin kun tämä kapasiteetti riittää markkinan käyttöön, niin hinnat yhtenevät. Silloin meillä voi olla sama hinta kuin esimerkiksi Etelä-Ruotsissa tai Virossa.
– Mutta silloin jos Suomesta olisi niin paljon sähköä vietäväksi, että näiden siirtoyhteyksien siirtokyky ei riitä, niin silloin hinnat eriytyvät. Vientitilanteessa sitten Suomen hinnaksi jää naapurimaita alhaisempi hinta, tuontitilanteessa kalliimpi.
Ennen kuin Suomi liittyi sähköpörssiin, Fingrid koordinoi sähkön riittävyyttä kansallisesti suomalaisten ostajien ja myyjien kesken. Tällöin sähkömarkkina ei luonnollisesti vaikuttanut sähkön hintaan Suomessa.
Heikkilä uskoo, että pitkällä aikavälillä sellainen järjestelmä olisi kuitenkin vielä tyyriimpi ylläpitää.
– Todennäköisesti, jos Suomessa järjestettäisiin sähkön tuotantoa kansallisesti, tämä johtaisi kalliimpaan lopputulokseen pitkällä aikavälillä.