Todennäköinen tuleva liittokansleri Merz sanoi ennen äänestystä, että Saksan on rakennettava puolustuskykynsä uudelleen Venäjän kasvaneen uhan takia.
Saksassa liittopäivät on hyväksynyt lakiesityksen perustuslakiin kirjatun velkajarrun höllentämisestä puolustusmenojen osalta ja 500 miljardin investoinneista infrastruktuuriin.
Esitys meni läpi äänin 513–207, mikä on enemmän kuin perustuslain muuttamiseen tarvittava kahden kolmasosan enemmistö. Läpimenoon tarvittiin vähintään 489 ääntä.
Esityksen tekivät kristillisdemokraatit (CDU) ja sosiaalidemokraatit (SPD), jotka ovat muodostamassa Saksaan uutta hallitusta. Ehdotusta tukivat myös vihreät saatuaan pakettiin mukaan investointeja ilmastotoimiin ja talouden uudistamiseen.
– Täten tie on auki investoinneille, jotka turvaavat maamme vapauden ja tulevaisuuden, kristillisdemokraatit kiitteli äänestystulosta viestipalvelu X:ssä.
Saksan todennäköisen tulevan liittokanslerin, CDU:n Friedrich Merzin ajamalla hankkeella oli kiire, sillä kristillisdemokraateilla, SPD:llä ja vihreillä ei ole perustuslain muuttamiseen tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä enää 25. maaliskuuta työnsä aloittavilla seuraavilla liittopäivillä. Niille kokoontuvat edustajat valittiin helmikuussa pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa, joissa osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) nousi liittopäivien toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.
Myös puolustusmenojen lisäämistä vastustava vasemmistopuolue Linke menestyi hyvin viime kuun vaaleissa. Linke ja AfD yrittivät estää investointi- ja velkajarrupaketin käsittelyn vanhoilla liittopäivillä valituksilla, jotka Saksan perustuslakituomioistuin viime perjantaina hylkäsi.
Vaatii vielä liittoneuvoston hyväksynnän
Investointipaketti on saatava läpi vielä parlamentin ylemmässä kamarissa, osavaltioiden edustajista koostuvassa liittoneuvostossa.
CDU/CSU:n ja SPD:n ehdotuksen mukaan Saksan infrastruktuurin parantamiseen kootaan velkarahalla 500 miljardin euron rahasto, josta 100 miljardia osoitetaan talouden uudistamiseen ja ilmastotoimiin. Lisäksi niitä puolustusmenojen lisäyksiä, jotka ylittävät yhden prosentin suhteellisen osuuden bruttokansantuotteesta, ei oteta huomioon velkajarrussa.
Saksan perustuslaki määrää, että valtiontalouden vuotuinen rakenteellinen alijäämä saa olla enintään 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Puolustusmenojen käsitettä laajennettiin puolueiden neuvotteluissa kattamaan myös siviilipuolustuksen ja tiedustelun vahvistamisen sekä sotilaallisen tuen Ukrainalle.
Merz: Puolustustarvikkeet ostettava eurooppalaisilta
Puolustustarvikkeet tulisi ostaa eurooppalaisilta valmistajilta aina, kun se on mahdollista, totesi Merz liittopäivillä ennen äänestystä lakiesityksestä.
Merzin mukaan Saksan on rakennettava puolustuskykynsä uudelleen Venäjän kasvaneen uhan takia. Hänen mielestään tulisi panostaa ennen kaikkea automaattisiin järjestelmiin, eurooppalaiseen satelliittivalvontaan, taistelulennokkeihin ja nykyaikaisiin puolustusjärjestelmiin, jotka on tilattu eurooppalaisilta puolustusalan yrityksiltä.
– Meneillään on sota Eurooppaa eikä ainoastaan Ukrainan alueellista yhtenäisyyttä vastaan, Merz sanoi kansanedustajille ennen äänestystä vedoten hankkeensa puolesta.
Nato, EU ja Ranska kehuvat Saksan puolustusmenojen lisäystä
Naton pääsihteeri Mark Rutte ylistää historialliseksi Saksan päätöstä kasvattaa huomattavasti maan puolustusmenoja. Rutten mukaan päätös on vahva viesti johtajuudesta ja sitoutumisesta yhteiseen turvallisuuteen. Rutten mukaan Saksan päätös vaikuttaa merkittävästi Naton pelotteeseen ja kykyyn puolustautua.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan Saksa lähetti nyt hyvin selkeän viestin siitä, että maa on valmis investoimaan massiivisesti omaan puolustukseensa.
Myös Berliinissä vieraillut Ranskan presidentti Emmanuel Macron pitää Saksan puolustusmenojen lisäystä hyvänä uutisena Euroopalle.