Ruotsissa Sälenin turvallisuuskonferenssissa käsitellään tänään Pohjoismaiden kokemuksia terrorismista. Terroriuhkien arvioidaan lisääntyneen viime vuosina, ja Suomikin on hiljattain nostanut terroriuhan riskiarvionsa tasolta "matala" tasolle "kohonnut".
Yksi Sälenin puhujista on Suomen suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
– Tässä tarkoituksena on avata sitä mitä eri Pohjoismaissa tehdään ja mikä on tilanne sekä osoittaa yhteispohjoismaista rintamaa kansallisen turvallisuuden uhkia vastaan tehtävässä työssä. Valitettavasti terrorismi on siinä tärkeässä osassa, Pelttari toteaa.
"Ruotsi hieman Suomea vaikeammassa tilanteessa"
Pelttarin mukaan terroriuhkataso on eri Pohjoismaissa pääosin hyvin samanlainen. Ruotsin hän arvioi olevan hieman Suomea vaikeammassa tilanteessa.
– Maakohtaisia eroja on hieman, mutta terrori on vakava uhka kaikille Pohjoismaille. Kolmessa Pohjoismaassa on tapahtunut radikaali-islamistinen terrori-isku ja Norjassa Breivikin isku. Kyllä kaikki Pohjoismaat ovat tavalla tai toisella terrorismia kohdanneet, Pelttari toteaa.
Supon neliportaisella uhka-asteikolla Suomi on reilut puoli vuotta ollut "kohonneen uhan" tasolla. Nykyisen neliportaisen arvion kaikki tasot ovat "matala", "kohonnut", "korkea" tai "erittäin korkea". Uhka-arviota pidettiin vuosia tasolla "matala", kunnes se viime kesänä nostettiin tasolle 2 eli "kohonnut".
Vuosi 2015 oli vedenjakaja
Supo nosti uhka-arviotaan ensimmäisen kerran vuonna 2015. Siihen asti uhka oli määritelty "matalaksi" ja sen jälkeen ensimmäistä kertaa tason arvioitiin kohonneen.
Supo varoitti samalla turvapaikanhakijoiden joukkoon soluttautuneista radikaali-islamisteista. Varoitusta myös kritisoitiin julkisessa keskustelussa, mutta Pelttari katsoo, että jälkikäteen arvioituna varoitus oli täysin perusteltu.
– Valitettavasti silloin 2015 osoittautui, että turvapaikanhakijoiden joukkoon soluttautui myös terroristeja, jotka ovat tehneet useampia iskuja Euroopassa, eli sinänsä se mitä Suojelupoliisi toi esiin silloin vuonna 2015, oli konkreettinen uhka. Täytyy tietysti varautua siihen että jos tulijoiden joukossa on radikalisoituneita henkilöitä, niin heidän radikalisoitumisestaan ja yhteyksistään täytyy kyetä määrätietoisesti tietoa hankkimaan, Pelttari toteaa.
Drottninggatanin isku pian oikeuteen
Terrorismiasioita puidaan pian Ruotsissa myös oikeussalissa, sillä viimekeväisen Drottninggatanin kuorma-autoiskun esitutkinta on valmis.
Åhlensin tavaratalon seinään ajettiin tahallaan kuorma-autolla huhtikuussa 2017.
Oikeudenkäynti ainoaa epäiltyä vastaan alkaa todennäköisesti helmikuussa. Iskusta epäilty uzbekkimies jäi kiinni melkein heti teon jälkeen ja tunnusti teon pian. Iskussa kuoli viisi ihmistä.