Suomen sisällissodan aikaisista tapahtumista löytyy edelleen lisätietoa.
Heinolasta löytyi viime syksynä paperi, jossa viitataan punaisten teloituksiin keväällä 1918 osallistuneisiin henkilöihin. Tutkijan mukaan lista kertoo ennen kaikkea ihmisten mielialoista historiallisesti kipeänä aikana.
Samu Nurminen työskenteli viime marraskuussa Heinolan taidemuseon remontin parissa. Hän oli purkamassa vanhaa hirsiseinää, kun hän huomasi seinän välissä lattianrajassa taitellun palan vanhaa tapettia, joka oli naulattu kiinni seinähirteen. Lähempi tarkastelu paljasti, että pölyn peitossa olleeseen paperiin oli piirretty musta risti ja kirjoitettu teksti ”Täällä tuomiota ototan”.
– Ajattelin, että se on vain tapetin palanen ja repäisen vain irti. Tuli kyllä kylmät väreet, kun en ensin tajunnut mitä siinä oikein kerrotaan. Kun oli pariin kertaan sen lukenut, niin ymmärsi että siinä onkin teloituksista kyse, Nurminen muistelee.
Paperissa on listattu yhdeksän miestä, joiden väitetään osallistuneen vuoden 1918 sisällissodan aikaisiin julmuuksiin. Veritekojen paikaksi mainitaan Muolaa, joka sijaitsee keskellä Karjalan kannasta, sotien jälkeen Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
MTV Uutiset kertoi löydöksestä ensimmäisen kerran kuukausi sitten.
Lue myös: Remonttimies löysi hirsiseinästä hyytävän nimilistan Heinolassa: "Murhasivat 58 henkeä"
Listatut nimet johtavat kylään Karjalassa
Paperissa ei ole allekirjoitusta eikä kirjoittajan yhteydestä listan henkilöihin ole tietoa. Listassa mainitut henkilöt on kirkonkirjojen perusteella pystytty tunnistamaan ja heidän kotipaikkansa kertovat miesten olleen varsin tarkasti rajatulta alueelta Muolaan kirkonkylän kupeesta. Ikänsä puolesta he olisivat voineet osallistua sisällissotaan.
Historiantutkija Hannu Takala Turun yliopistosta pitää Heinolasta löytynyttä paperia mielenkiintoisena ja jännittävänä. Motiiveja nimilistan laatimiseen voi olla useita.
– Sodan aikana ja sen jälkeen on ollut mustamaalaamista ja ihmisillä voi olla erilaisia kaunoja. Se on voinut olla niin sanottu vihalista, jolla on haluttu kostaa ihmisille jollain tavalla. Toisaalta tämä ihminen on voinut tietää, että nimetyt henkilöt ovat olleet mukana kenttäoikeuksissa jakamassa teloitustuomioita, Takala toteaa.
Lue lisäksi: Suomeen nousi kirkon rakennuksia kuin sieniä sateella vuosikymmenten ajan – nyt tapellaan siitä, pitäisikö kirkot remontoida vai purkaa
Vuonna 1918 julmuuksiin valkoisella puolella syyllistyneet armahdettiin valtionhoitajan P.E. Svinhufvudin antamalla asetuksella. Sen jälkeen heitä ei voitu tuoda tuomioistuimen eteen. Ihmisten nimeäminen onkin voinut olla harvoja tapoja tuoda ilmi katkeruus ja tunne epäoikeudenmukaisuudesta.
– Siviilien elämää on tutkittu entistä enemmän ja millä tavalla he ovat suhtautuneet. Minkälaisia traumoja tai mielialoja tapahtumat ovat ihmisiin jättäneet. Sellaiseen tällaiset löydökset tuovat lisätietoa ja antavat tutkijoille ja muille aihetta pohtia ja tutkia lisää, sanoo Hannu Takala.
Miten paperi päätyi Heinolaan?
Kannakselta Muolaan kylästä riittää matkaa Päijät-Hämeessä sijaitsevaan Heinolaan. Ikuiseksi mysteeriksi jäänee se, miten nimilista on päätynyt juuri taidemuseon seinän väliin.
Heinolan keskustassa sijaitseva taidemuseo on yksi kaupungin vanhimmista rakennuksista. Sen rakennutti varakas heinolalainen kauppias Aleksander Toropoff vuonna 1830 kodiksi perheelleen. Myöhemmin se siirtyi kaupungin omistukseen ja sisällissodan aikoihin rakennus toimi hotellina.
– Tämä meni aika huonoon kuntoon ja vuonna 1919 täällä oli isompi remontti. Se tiedetään, että silloin on tehty korjauksia. Silloin on voinut hirsien väliin joutua tällaisia erilaisia, tällainenkin dokumentti, kertoo Heinolan taidemuseon johtaja Riitta Koskinen.
Edellinen suurempi remontti taloon tehtiin 1980-luvun puolivälissä, mutta tuolloin paperia ei löydetty. Koskisen mukaan tapetti, johon nimet on kirjoitettu, on peräisin 1900-luvun alkupuolelta.
Museon on määrä avautua yleisölle jälleen kesäkuussa. Avajaisnäyttelynä on lasitaiteilija ja muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen pitkää uraa esittelevä näyttely ”Kauneuden juhlaa 50 vuotta”.