Sarjakuristaja Penttilä on tappanut yhä uudestaan – rikollista on Suomessa liki mahdotonta vangita pysyvästi

Michael Penttilän asianajajan mukaan mies on viettänyt suurimman osan elämästään vankilassa. Penttilä on silti vapaalla ollessaan kuristanut hengiltä neljä ihmistä. Ylilääkäri Hannu Lauerma on kertonut aiemmin Helsingin Sanomille, että Suomessa on noin viisi henkilöä, joita ei koskaan pitäisi vapauttaa vankilasta.

Penttilä on tiettävästi ainoa suomalainen, jonka FBI on määritellyt sarjamurhaajaksi.

Oikeusministeriö on osaltaan selvittänyt vaarallisten henkilöiden vapauttamismenettelyä. Ministeriössä valmisteltiin erityinen arviomuistio, jossa on selvitetty elinkautisvankien vapauttamista koskevaa lainsäädäntöä ja sen kehittämistarpeita. Yksi keskeinen osa vapauttamispäätöstä on väkivaltariskiarvio.

Suomessa ei ole lainsäädäntöä, jonka mukaan erityisen vaaralliset henkilöt saataisiin pysymään telkien takana pysyvästi, eikä tällaista muutosta ole valmisteillakaan. Oikeusministeriön arviomuistiossa on kuitenkin todettu, että jos elinkautisvangeille nyt ennen vapauttamista tehtävän väkivaltariskiarvion merkitystä halutaan lain tasolla muuttaa, tulee nimenomaan arvioiden luotettavuus tutkia.

– Ovatko väkivaltariskiarviot sen verran luotettavia, että niille voitaisiin antaa suurempi merkitys? Se on nyt jatkoselvityksen kohteena, kertoo oikeusministeriön hallitusneuvos Paulina Tallroth.

Vapauttamispäätöksissä väkivaltariskiarviot eivät ole ainoa asia, joka ratkaisee vapautuksen. Hovioikeuden tekemä elinkautisvangin vapauttamispäätös perustuu kokonaisharkintaan, eikä päätöksestä voida jaotella, kuinka suuri osa siitä perustuu väkivaltariskiarvioon.

Lue myös: Nyt puhuu sarjakuristajan asianajaja: Elinkautinen tuskin yllätti Michael Penttilää, elämä jatkuu tuttuun tapaan – "Hän on viettänyt suurimman osan elämästään vankilassa"

Oikeus: Penttilällä tarve kuristaa

Michael Penttilä on kerta toisensa jälkeen todettu vaaralliseksi, mutta vapautunut vankilasta aina. Oikeus on aiemmin todennut, että Penttilällä on tarve kuristaa. Hän oli katsonut tietokoneeltaan kuristuspornoa, ennen Vaasankadun henkirikosta.

Väkivaltariskiarvio tuli lainsäädäntöön vuonna 2011. Hallitusneuvos Paulina Tallrothin mukaan arviointimenetelmät ovat kehittyviä. Ratkaisevaa on siis se, ovatko menetelmät väkivaltaisen henkilön riskille yhteiskuntaan kehittyneet.

– Tässä on kohta kulunut kymmenen vuotta. Sitä pitäisi jälleen arvioida, että ovatko ne kehittyneet ja miten luotettavina niitä voidaan pitää.

Hovioikeuden tekemä elinkautisvangin vapauttamispäätös perustuu kokonaisharkintaan, eikä päätöksessä jaotella, kuinka suuri osa siitä perustuu väkivaltariskiarvioon.

– Tämä nyt olisi se selvittämiskohde, että olisiko syytä muotoilla lakia jollain lailla kirkkaammin vastaamaan myös Helsingin hovioikeuden mielipidettä.

Tahtotilaa ainakin löytyy. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman kirjauksen mukaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapautumisen edellytyksiä arvioidaan perusteellisesti. 

12 vankeusvuoden jälkeen voi hakea vapautusta

Suomessa elinkautinen ei ole määräaikainen. Vapauttaminen elinkautisesta on aina yksilökohtainen harkinta. 12 vuodesta kuuluu puhuttavan usein, sillä sen jälkeen vanki saa hakea vapautusta. Elinkautisen keskimääräinen pituus Suomessa on 14,5 vuotta.

– 12 vuoden jälkeen voidaan aloittaa vapauttamisharkinta, jos vanki tai Rikosseuraamuslaitos tekee sellaisen hakemuksen Helsingin hovioikeudelle, kertoo oikeusministeriön hallitusneuvos Paulina Tallroth.

Vangin vapauttamisvaiheessa riskiarvion suorittaa Psykiatrinen vankisairaala.