Savonlinnan kuolonkolarin portaalipylväs oli suojattu vajavaisesti, kerrotaan Väylävirastosta.
Väylä, jolla onnettomuus tapahtui, on avattu liikenteelle vuosikymmen sitten, minkä jälkeen rakenteita koskeva ohjeistus on muuttunut.
Jos pylväs pystytettäisiin nyt, se suojattaisiin kaiteella.
Savonlinnassa viikonloppuna tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli kolme ihmistä ja yksi loukkaantui vakavasti.
Tämänhetkisten tietojen mukaan kolarissa henkilöauton eturengas osui ajokaistojen välillä olevaan katukiveykseen, auto lähti hallitsemattomaan luisuun ja törmäsi opastinpylvääseen kylki edellä. Törmäyksen seurauksena auto katkesi etuistuinten takaa.
Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisarion Harri Hauhian mukaan kyseiseen opastinpylvääseen ei ole aiemmin törmätty, ainakaan yhtä vakavin seurauksin.
Erilaisiin pylväisiin törmääminen on Hauhian mukaan tavallista, joten tapaus ei sinänsä ole poikkeuksellinen.
Kolarin pylväs tavallinen tukevarakenteinen portaalipylväs
Onnettomuuden opastinpylväs joudutaan poistamaan paikalta tilapäisesti, kerrotaan Keski-Suomen ely-keskuksesta.
– Törmäys oli raju ja vahingoitti pylvään rakennetta, minkä takia pylväälle suoritetaan tarkastus ja pohditaan, voidaanko se laittaa takaisin vai pitääkö se vaihtaa uuteen, kertoo Keski-Suomen ely-keskuksen maanteiden hoidon projektipäällikkö Harri Hyyryläinen.
Tiessä tai pylvään rakenteissa ei ollut Hyyryläisen mukaan mitään poikkeuksellista, mikä liittyisi viikonlopun onnettomuuteen. Kolarin pylväs oli tavallinen portaalipylväs, joka oli sijoitettu keskikorokkeen päälle.
– Pylväällä on raskaampi rakenne, koska se kannattelee ajoradan yllä olevia opasteita ja siihen kohdistuvat tuulikuormat ovat suuria, Hyyryläinen kuvailee.
Pylväiden rakentamisen ohjeistus muuttunut vuosikymmenessä
Teiden kunnossapidosta vastaa Väylävirasto, jonka ohjeistukset portaalipylväiden rakentamiseen ovat muuttuneet vuosien saatossa.
Väyläviraston tekniikka- ja ympäristöosaston johtajan Minna Torkkelin mukaan väylä on avattu liikenteelle vuonna 2012, joten portaalipylväs on jo vuosikymmenen vanha.
Torkkeli kertoo rakennuksen aikaisen ohjeistuksen olleen todella vanha, sillä se ulottuu jopa viime vuosituhannen puolelle. Hänen mukaansa ohjeistus muuttui pian pylvään rakentamisen jälkeen ja on kerennyt senkin jälkeen päivittyä.
– Samanlaista portaalipylvästä käytetään edelleenkin, mutta se sijoitetaan ensisijaisesti kaiteen taakse ja nykyään tämäkin pylväs sijoitettaisiin kaiteen taakse, Torkkeli sanoo.
Miksi kaidetta ei ole lisätty?
Pylväs yksinään keskikorokkeella ei seuraa nykyistä ohjeistusta.
Kyseiseen kohtaan ei ole Torkkelin mukaan lisätty suojaavaa kaidetta, koska keskikaistale on liian kapea ja tiehen tarvitsisi tehdä suurempia muutoksia.
– Kaide joustaa vähän kuin kuminauha, joten ongelmaksi koituu vähäinen tila keskellä, vaikka varsinkin hiljaisessa vauhdissa kaide suojaisikin, Torkkeli kuvailee.
Kaiteen lisääminen olisi Torkkelin mukaan paras vaihtoehto, sillä opastekylttejä kannattelevaa portaalipylvästä ei voi rakentaa myötääväksi, kuten valaisinpylväitä on nykyään rakennettu.
– Auton törmätessä myötäävään valaisinpylvääseen, se ei napsahda poikki vaan kaatuu auton mukana, jolloin onnettomuuden seuraukset eivät yleensä ole yhtä vakavia, Torkkeli sanoo.
Torkkeli muistaa joitakin Savonlinnan onnettomuuden kaltaisia tapauksia, mutta portaalipylvääseen törmääminen ei ole hänen mukaansa tyypillistä. Vanhan ohjeistuksen mukaan rakennettujen portaalipylväiden turvallisuuden parantamista on mietitty, mutta Suomen tieverkko on laaja.
– Tieverkon rahoitus on ollut aika kovilla, minkä takia kaikkea ei pystytä korjaamaan, vaan rahoituksen puitteissa tehdään, mitä pystytään, Torkkeli sanoo.
0:36
Katso myös animaatio, jossa näytetään, kuinka onnettomuus tapahtui.