Helsinkiläisen Aleksi Lantzin ja hänen tyttöystävänsä pyörällä taittama kotimatka perjantain ja lauantain välisenä yönä sai ikävän käänteen. Heidän kulkiessaan keskustasta kohti Meilahtea vievää pyörätietä pitkin, matka keskeytyi äkisti Töölön Kisahallin kohdalla.
– Aivan yllättäen eturengas tökkäsi johonkin ja lensin ohjaustangon yli maahan. Tyttöystävä tuli perässä, eikä myöskään huomannut estettä, joten hänkin törmäsi siihen ja sen jälkeen minun pyörääni. Myös hän lensi rytäkässä maahan, Lantz kertaa tapahtumia MTV Uutisille.
Lantz kertoo havahtuneensa seuraavaksi siihen, että naisystävä yrittää herätellä häntä maasta.
– Silmien avauduttua huomasin, että tyttöystävältäni tulee reilusti verta päästä. Samalla paikalle tuli sivullisia hänen avukseen. Itse soitin tässä tilanteessa hätäkeskukseen ja sieltä luvattiin lähettää ambulanssi. Myös ohiajanut poliisipartio pysähtyi tapahtumapaikalle.
Rengas oli tökännyt johtokouruun
Lantz sanoo vasta tuolloin huomanneensa, mikä onnettomuuden oli aiheuttanut. Maassa oli muuten kauttaaltaan musta, mutta pääliosastaan keltainen kaapelikouru.
– Se kulki parkkipaikan reunalla olleeseen Helsinki City Run -tapahtumaan liittyvään telttaan. Kouru näkyi todella huonosti, sillä se oli laitettu mustan teltan ja katuvalon peittäneen puun väliin. Pimeässä sitä ei voinut mitenkään nähdä. Paikalla ollut poliisikin totesi järjestelyn olevan vaarallinen.
Tapahtumapaikalle pysähtynyt poliipartio nosti johtokourun reunoille lähistöltä löytyneet huomiotolpat, jotta lisäonnettomuuksilta vältyttäisiin. Kuva otettu onnettomuutta seuraavana päivänä.
Rikosilmoitus netin kautta
Lantz sanoo tehneensä netin kautta rikosilmoituksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
– Se saattaa vielä tarkentua, mikä nimike tulee lopulta olemaan. Tärkein prioriteetti tässä asiassa on se, että tapahtumatuottajat ja yleisen infran alueella toimivat ihmiset toimisivat vastuullisesti ja miettisivät sitä, mitä avoimelle katualueelle voi tehdä. Noin ei voi yksinkertaisesti toimia.
MTV Uutiset ei maanantain aikana saanut ilmoituksesta vahvistusta Helsingin poliisilta.
Järjestäjä ei tiennyt onnettomuudesta
Helsinkin City Runin järjestäneelle Suomen Urheiluliitolle tieto onnettomuudesta tuli yllätyksenä.
– Ei ole tietoa tapauksesta, eli ensimmäistä kertaa tästä kuulen, kertoo harrasteliikuntapäällikkö Markku Haverinen.
Vastaavia murheita on kuitenkin ollut jo aiemmin.
– Samanlainen tilanne oli viime vuonna, kun kaksi pyöräilijää oli ajanut vastaavaan kouruun. Siitä käytiin jonkun aikaa keskustelua. Meillä sähköistykset tekee ammattilaisfirma ja kourut ovat sellaisia, että niissä on huomioväri päällä, joten juttu kuivui kasaan.
Nopeasti Haverinen ei osaa arvioida, miten kourujen kanssa toimitaan jatkossa.
– Totta kai pyritään tekemään asioita paremmin. Kyseisiä kouruja käytetään yleisesti tuolla liikenteessä ihan joka paikassa. En nyt osaa sanoa, miten niitä voisi paremmin merkitä, mutta kaikki vaihtoehdot katsotaan.
Päähän avohaava ja olkapää ruhjeilla
Lantzin mukaan rikkoontuneiden polkupyörien ja vaatteiden lisäksi edessä oli sairaalareissu.
– Rytäkässä telomani olkapää ei onneksi murtunut. Todennäköisesti siellä on jotain revähtänyt tai venähtänyt. Hoidoksi määrättiin lepoa ja mikäli vaiva pahenee, niin sitten pitäisi olla yhteydessä lääkäriin. Tyttöystävälle tuli päälaen takaosaan syvä avohaava, joka jouduttiin tikkaamaan umpeen. Lähellä oli, ettei lähtenyt henki.
Näin Helsinki kaupunki suhtautuu johtokourujen käyttöön. Vastaajana kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö Antti Mäkinen.
1. Mikä on kaupungin kanta suojiin tällä hetkellä?
- Tapahtuman järjestäminen vaatii monenlaisia tilapäisiä järjestelyjä mm. sähköjen toteuttamiseksi. Käytännössä rakennetussa kaupunkiympäristössä sähköt voidaan toteuttaa joko pintavetona tai yläkautta ilmassa, sillä johtoa ei useinkaan voida kaivaa maan alle. Pintaveto edellyttää, että sähköjohdot tulee olla suojattuna esim. suojakotelossa. Kaupunkisuunnittelussa pyritään ennakollisesti ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon tapahtumien tarpeet niin, että myös tapahtumien aikainen sähköntarve voitaisiin toteuttaa mahdollisimman turvallisesti.
2. Saako suojakouruja käyttää?
- Tällaiset johtosuojat aiheuttavat aina haittaa jalankululle ja pyöräilylle sekä muulle liikenteelle ja näin niiden käyttöä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Tapauskohtaisesti tulee arvioida, voidaanko kohteessa käyttää suojakoteloa. Viime aikoina havaittu, että markkinoille on tullut tavarantoimittajia, joilla on valikoimissaan tällaisia koteloita, sillä niiden käyttö lisääntynyt. Valvonnassa on puututtu vaaraa aiheuttaviin koteloihin, mutta toistaiseksi ei ole katsottu tarpeelliseksi, että asetettaisiin tällaisille rakenteille kategorista täyskieltoa.
3. Millaisia ovat hyväksytyt suojat ja miten ne tulisi merkitä?
- Ilmassa yläkautta vedetyt sähköjohdot ovat sallittuja ja suotavia, kunhan ne ovat riittävän korkealla ja soveltuvat kohteessa käytettäviksi. Mikäli maanpinnalle asetettavia johtosuojia käytetään pimeään aikaan, tulee niissä olla heijastavaa materiaalia tai niistä tulee ilmoittaa merkein, jotta tienkäyttäjä voi ennakoida tilanteen. Käytettäessä tällaisia rakenteita, tulee ne asettaa kohtisuoraan ajosuuntaan nähden ja niitä voidaan käyttää tieosuuksilla, joissa ajonopeudet eivät ole suuret.
4. Vaatiko kaupunki käytöstä etukäteisilmoituksen?
- Kaupunki vaatii tällaisten rakenteiden käytöstä ilmoituksen. Esimerkiksi tapahtumien tai kadulla tehtävien töiden liikenteenohjaussuunnitelmissa tulee ilmoittaa mahdolliset yleiselle alueelle tulevat rakenteet ja mahdolliset muutokset pysyviin liikennejärjestelyihin.
5. Miten yleistä johtosuojien käyttö on ja saako kaupunki niistä valituksia?
- Johtosuojia kyllä käytetään, sillä joissain tapauksissa ne ovat ainoa mahdollinen toteutustapa. Jotain valituksia on tullut, ja ongelmiin on tilanteen mukaan puututtu.
6. Entä ovatko ne aiheuttaneet aiemmin loukkaantumisia?
- Yksikkömme tietoon ei ole tullut, että nämä suojakotelot olisivat aiheuttaneet loukkaantumisia.
7. Kuka mahdollisissa tapaturmatilanteissa on korvausvastuussa?
- Vastuu tilanteessa voi olla huolimattomalla suojakotelon asettajalla, tienpitäjällä tai tienkäyttäjällä, mutta korvausvastuun määräytyminen edellyttää tapauskohtaista tarkastelua.