SDP tukee hallituksen rajapäätöstä: "Heikko reagointi olisi lähettänyt väärän signaalin"

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman antaa tukensa hallituksen linjalle tiukentaa rajaliikennettä itärajan turvapaikanhakijatilanteen vuoksi.

Suomi sulki lauantain vastaisena yönä osan itärajan rajanylityspaikoistaan, koska Venäjän viranomaiset ovat aiemmasta poiketen sallineet puutteellisin matkustusasiakirjoin tulevien turvapaikanhakijoiden pääsyn Suomen rajanylityspaikoille.

Lindtman sanoi puheessaan SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa, että heikko tai haparoiva reagointi olisi lähettänyt signaalin, joka olisi ollut omiaan lisäämään vastaavaa toimintaa. SDP:n puoluevaltuusto kokoontuu parhaillaan Tampereella.

Sekä Ylen että Helsingin Sanomien marraskuussa julkaisemien kannatusgallupien mukaan SDP on noussut suosituimmaksi puolueeksi kokoomuksen ohi, joskin erot mahtuvat virhemarginaaleihin.

Puolueen on määrä myös asettaa ehdokkaita ensi kesän europarlamenttivaaleihin. Puoluevaltuuston kokous järjestetään Tampereella Kokouskeskus Puistotornissa.

Urpilaisen ehdokkuudelle sinetti?

Komissaari Jutta Urpilaista pyydettiin Sdp:n ehdokkaaksi elokuussa, mutta hän ei ole vielä itse ilmoittanut aikeistaan. Urpilaisen on määrä puhua viikonlopun kokouksessa sunnuntaina.

EU-komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) odotetaan ilmoittavan tänä viikonloppuna presidenttiehdokkuusaikeistaan, kun SDP:n puoluevaltuusto kokoustaa Tampereella.

SDP:n entinen puheenjohtaja Sanna Marin pyysi Urpilaista puolueen presidenttiehdokkaaksi jo elokuussa. Tuolloin Urpilainen lupasi harkita ehdokkuutta vakavasti.

Koska lopullinen varmuus sosiaalidemokraattien ehdokkaasta on puuttunut, on Urpilainen puuttunut myös monista jo pidetyistä vaalipaneeleista.

Sdp:n julkaiseman kokousohjelman mukaan Urpilaisen on määrä pitää puhe sunnuntaina.

Vitkuttelun syynä komissaareja koskevat säännöt

Aiemmin tällä viikolla Iltalehti kertoi, että Urpilaisen ehdokkuus olisi sovittu puoluevaltuuston kanssa jo elokuussa mutta Urpilaista ei ole ilmoitettu virallisesti ehdokkaaksi.

Iltalehden ja myös STT:n tietojen mukaan taustalla vaikuttavat Euroopan komission jäseniä eli komissaareja koskevat säännöt.

Komission eettisen ohjeen mukaan komissaari voi asettua ehdolle kansallisiin vaaleihin toimikautensa aikana, mutta hän ei saa vaalikampanjan aikana osallistua komission toimintaan tai käyttää hyväkseen komissaarin asemaansa. Vaalivapaa on palkaton, ja sen myöntämisestä päättää komission puheenjohtaja eli Urpilaisen tapauksessa Ursula von der Leyen. Sääntöjen mukaan vapaalla olevan komissaarin tehtävät jaetaan muille vaalivapaan ajaksi.

Ohjeissa ei puhuta tarkasta määräajasta, kuinka pitkä vaalivapaa voi olla. Viime kädessä on siis neuvottelukysymys, miten pitkä vapaa voi tulla kyseeseen.

Urpilaisen toinen vaihtoehto olisi erota komissaarin paikalta, jolloin hän ei enää voisi palata tehtävään vaalien jälkeen. Eroavan komissaarin loppukaudeksi voidaan nimittää uusi komissaari samasta maasta, jos komission puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi.

Tällä hetkellä tammikuun lopussa käytäviin presidentinvaaleihin on runsaat kaksi kuukautta aikaa.

Vielä tällä viikolla Urpilainen osallistui EU:n ja AKT-valtioiden eli Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välisen uuden kumppanuussopimuksen allekirjoitusjuhlallisuuksiin. Sopimusta on valmisteltu vuodesta 2018, ja Urpilainen on kansainvälisistä asioista vastaava komissaari.

Viimeaikaisissa presidentinvaaligallupeissa Urpilaisen suosio on ollut joitain prosentteja. Maaseudun Tulevaisuuden tällä viikolla julkaisemassa gallupissa Urpilaista kannatti 4,5 prosenttia. Kärkisijaa piti vihreiden tukema Pekka Haavisto noin 26 prosentin kannatuksella.

Lue myös:

    Uusimmat