Huomenta Suomessa pureuduttiin torstaina 15.8. vaaroihin, joita lapset kohtaavat verkossa jatkuvasti. Miten omaa lastaan voisi nettiahdistelijoilta suojella tai mitä tehdä, jos oma lapsi on kohdannut niin sanottuja nettivaanijoita?
Huomenta Suomen asiantuntijavieraina olivat Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta sekä Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Sarani.
Miten Pelastakaa lapset ry on reagoinut lasten nettihäirintään?
Markkula-Kivisilta kertoo, että Pelastakaa lapset ry on tehnyt töitä lasten nettihäirinnän ehkäisyn suhteen jo 15 vuotta. Järjestöllä on nettivihjepalvelu, johon materiaalin löytymisestä voi ilmoittaa.
– Pyrimme löytämään uhreja, auttamaan heitä ja kouluttamaan lasten kanssa työskenteleviä henkilöitä huomaamaan lapset, joita tässä asiassa täytyy auttaa, Markkula-Kivisilta kertoo.
Markkula-Kivisillan mielestä on selkeästi nähtävissä, että digitaaliset kanavat luovat mahdollisuudet rikollisille laajentaa lapsiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää. Ahdistelijoilla voi olla jopa kymmeniä yhtäaikaisia häirinnän kohteita.
Milloin verkon viesteistä pitäisi huolestua?
Seksuaalissävytteiset viestit, jotka tuntuvat lapsesta tai nuoresta vääriltä tai oudoilta, ovat huolestuttavia.
Markkula-Kivisillan mukaan esimerkiksi 10–12-vuotiaille seksuaalisuuden teemat eivät todellakaan vielä kuulu. Ei esimerkiksi ole hyväksyttävää, että joku pyytää lasta poseeraamaan kuvissa.
– Se on se hetki, jolloin toivoisi, että lapsi menisi äidin, isän, opettajan, jonkun tutun ja turvallisen ihmisen luokse ja sanoisi, että tässä on nyt jotain outoa, mitä minun pitäisi tälle tehdä, Markkula-Kivisilta sanoo.
Millaisia reittejä poliisi pääsee nettivaanijoiden jäljille?
Rikosylikomisario Saranin mukaan kansainvälinen yhteistyö ulkomaan poliisiviranomaisten ja järjestöjen kanssa on poliisin peruskivi nettihäiritsijöiden paikantamisessa.
– Saamme heidän kauttaan valtavasti ilmoituksia huolestuttavista toimijoista ja mahdollisesta materiaalin levittämisestä ja niiden levittäjien liikkeistä, Sarani kertoo.
– Lisäksi saamme ilmoituksia lapsilta ja heidän vanhemmiltaan eli asianomaisilta, Sarani tiivistää.
Poliisi tekee päivittäin kansainvälistä yhteistyötä nettihäiritsijöiden löytymiseksi.
– Jos esimerkiksi Yhdysvalloissa havaitaan materiaalia, joka on laitonta tai huolestuttavaa, siitä tulee Suomeen ilmoitus, jos verkon materiaalissa on suomalainen ip-osoite, Sari Sarani kertoo.
Lasten nettihäirintä on kasvanut niin räjähdysmäisesti, että Sarani kertoo poliisilla olleen haasteita suunnata voimavarat oikeisiin kohteisiin.
Mihin voi olla yhteydessä, jos lapsi kohtaa nettihäirintää?
Ensisijaisesti yhteydenotto poliisiin.
Voit ilmoittaa häirinnästä myös Pelastakaa lapset ry:lla on nettivihje.fi-sivustolle, jota kautta järjestö on yhteydessä poliisiin. Vihjeet käsitellään mahdollisuuksien mukaan 48 tunnin sisällä vihjeen saapumisesta.
Toimi lapsen kanssa näin
Miten vaikean teeman voisi ottaa lapsen kanssa esille?
Markkula-Kivisilta neuvoo, että aikuisten tulisi ylipäänsä puhua seksuaalisen häirinnän olemassaolosta lapselle.
Vanhempi ei voi odottaa, että lapsi uskaltaisi puhua samoista teemoista vanhemmalle, jos aikuinenkaan ei uskalla puhua asiasta ääneen.
Miten lapsen kanssa voisi keskustella aiheesta? Katso asiantuntijoiden neuvot ylläolevalta videolta.