Alisa Vainio toi valonpilkahduksen suomalaiseen kestävyysjuoksuun, kun hän juoksi maratonilla huippuajan 2.33.24 viime lauantaina Joutsenossa.
Aika on ällistyttävän hyvä, sillä Vainio täyttää 18 vuotta marraskuussa. Kyseessä oli hänen ensimmäinen maratoninsa.
– Kyllä se (aika) jossain määrin tuli yllätyksenä, varsinkin kun maratonille lähdettiin sellaisella ajatuksella, ettei ollut aikatavoitetta tai varsinaista suunnitelmaa. Se oli sellainen hyvällä mielellä läpi juostu maraton, joka nyt johti sitten tuollaiseen tulokseen, Vainion valmentaja Rami Virlander toteaa MTV Sportille.
– Harjoituksista ja kunnosta toki tiedettiin, että jos menee juoksemaan maratonin, niin hyvä tulos tulee, mutta kyllä tuo yläkanttiin meni. Maraton on kuitenkin myös sellainen matka, että sen onnistuminen noinkin hyvin ensimmäisellä kerralla on yllätys.
Vainion aika on alle 20-vuotiaiden Euroopan ennätys ja se alitti myös Rion olympiarajan, mutta häntä ei nähdä nuoren ikänsä takia matkalla, jos tilanteeseen ei löydetä jotain erityisratkaisua. Vainio on maininnut ainakin Iltalehdelle haluavansa mahdollisesti hakea erityislupaa.
– Katsotaan sitä asiaa rauhassa. Siitä pitää myös keskustella Olympiakomitean henkilöiden kanssa. Tuo sääntö on ollut jo Lontoon olympialaisissa voimassa, joten katsotaan mitkä ne mahdollisuudet edes ovat. Jos se on kovin raskas prosessi, niin en tiedä sitten siitä, Virlander alleviivaa.
– Ensi kesälle on joka tapauksessa isoja tavoitteita, esimerkiksi EM-kisat. Olympialaisissakin on muita lajeja, joihin Alisalla on hyvin onnistuneella kaudella mahdollisuus, valmentaja toteaa viitaten esimerkiksi 10 000 metrin matkaan, jolla Vainio voitti SM-kultaa elokuussa.
Normaalia elämää mylläkän keskellä
Vainiolla onkin vaihtoehtoja tulevaisuutensa suhteen. Hän on jo näyttänyt olevansa Suomen huippua lähes jokaisella kestävyysmatkalla. Jossain vaiheessa on kuitenkin tehtävä päätös ykkösmatkasta tai -matkoista.
– Sitä on syytä miettiä. Alisa on kuitenkin sen verran nuori, että suhteellisen leveä juoksuskaala kannattaa olla kehityksenkin kannalta, jotta vauhtiominaisuudet lyhemmiltä matkoilta kehittyvät. Vaikka joskus myöhemmin maraton olisi selkeä päälaji, niin vielä ei kannata panostaa vain siihen, vaan hakea sitä vauhtia lyhemmiltä matkoilta. Siihen sopii hyvin kymppi, vitonen ja esteetkin, ja kehitysmielessä myös lyhemmät matkat, Virlander korostaa.
Viime vuosikymmeninä suomalaisen kestävyysjuoksun ilonaiheet ovat olleet vähissä. Janne Holmen ja Jukka Keskisalo ovat edelliset arvokisamitalistit EM-voitoillaan maratonilla (2002) ja 3 000 metrin esteissä (2006). Miten nuori Vainio on ottanut vastaan maratonsensaation jälkeisen mediamyllyn?
– Siinä on tietysti kaikki Alisan ympärillä olevat ihmiset tärkeitä. Ainakin toistaiseksi on näyttänyt siltä, että Alisa ottaa rauhallisesti kaikki asiat, mutta totta kai myönteisenä asiana tämän huomion.
– Nyt pitää rauhoittua kauden jälkeen. Tällä hetkellä hän keskittyy ylioppilaskirjoituksiin, niin hänen pitää myös muistaa elää sitä normaalia 17-vuotiaan elämää siinä samalla. Meillä ympärillä olevilla ja Alisalla on vastuu miettiä rauhassa asioita, Virlander päättää.