Nais- ja tyttöjääkiekon kehitys on painettu suurin kirjaimin Jääkiekkoliiton strategiaan. Vaikka Suomen naisten maajoukkue porskuttaa ja menestyy, kotimaisen naisten ykkössarjan kehittämiseen johtavat teot ovat seurapomojen mukaan jääneet vähäisiksi. Naisjääkiekon nousussa seurojen rooli korostuu.
Suomalaisesta naisjääkiekosta painetaan suuria otsikoita kerran vuodessa MM-kisojen aikaan. Lisäksi neljän vuoden välein olympiakiekko nostaa naisten jääkiekon estradille. Useimmiten mitaleille yltävä joukkue on tuolloin kaikkien omaisuutta.
Kaksi viimeisintä Naisten Suomen mestaruutta on mennyt Espooseen. Kiekko-Espoo juhli mestaruutta keväällä 2021.
Muulloin naisten jääkiekko loistaa poissaolollaan. Kotimaisen pääsarjan, Naisten liigan näkyvyys on lähellä nollaa niin yleisömäärissä kuin palstamillimetreissä. Jääkiekkoliitto ei suurista sanoista huolimatta ole juuri saanut aikaan muutosta.
Taustalla tapahtuu hyviä asioita. Viimeksi Hämeenlinnan HPK:n naisten joukkue siirtyi täksi kaudeksi HPK Liiga Oy:n toiminnan alle miesten SM-liiga-joukkueen ja alle 20-vuotiaiden joukkueen seuraksi.
Seuroissa uskoa naiskiekon nousuun löytyy, mutta seuraväki toivoo Jääkiekkoliitolta lisää toimia sarjan aseman parantamiseksi. HPK:n toimitusjohtaja Antti Toivanen sanoo suoraan, ettei Jääkiekkoliitto ole pystynyt hyödyntämään maajoukkueen naisjääkiekon ympärille luomaa buumia kotimaan sarjassa.
– Paljon on erinäköisiä ulostuloja tyttökiekkopolun kehittämisestä, mutta teot ovat vielä vajaita. Varsinkin, kun tullaan Naisten liigan tasolle. Näkyvyyttä ei ole hyödynnetty. Somenäkyvyys, televisionäkyvyys, niitä ei osata käyttää tällä hetkellä hyödyksi.
Naisten Liigalta puuttuu muun muassa oma verkkosivu sekä aktiivinen ote sosiaalisen median kanavilta. Jääkiekkoliiton alaiselta miesten kakkossarjalta Mestikseltä löytyy oma sivusto, mutta naisten tuloksia, tilastoja ja uutisia pitää etsiä Jääkiekkoliiton verkkosivujen alasivulta miesten Suomi-sarjan ja juniorikiekkouutisten viereltä.
Kuten Toivanen asian ilmaiseen: ”se (Naisten liiga) on vain yksi muiden joukossa siellä”.
– Jos katsotaan, miten Jääkiekkoliitto informoi ulospäin, voi olla, että on joku uutinen nettisivuilla jossakin, mutta ei ole sellaista aktiivista ylläpitoa, persoonien, huippupelaajien esilletuontia, mielenkiintoisten tapahtumien esilletuontia. Kyllä se vaatisi ihan täyden uuden suunnittelunsa ja ulostulon.
Yksi esimerkki on kenties tunnetuimman naispelaajan Noora Rädyn paluu Naisten liigaan pitkän tauon jälkeen. Toivasen mielestä HPK:n joukkueeseen liittyneen Rädyn paluusta olisi voitu repiä isommin hyötyä irti.
– Tällaisien johtavien suomalaisten naispelaajien kautta koko Liigan näkyvyys paranee ja seurattavuus saadaan nousuun, Toivanen sanoo.
– Kyllä tässä tilanteessa liitto on varmaan vähän nukkunut, eikä ole oltu samalla tavalla hereillä. Se on tämä koko kokonaisuus, että he eivät ole resurssoineet sitä niin kuin olisi varmasti hyvä tehdä.
Toivanen toivoo liitolta toimia Naisten Liigan näkyvyyden parantamiseksi. Se ei kuitenkaan tapahdu vain kabineteissa jutustelemalla. Pitäisi tarttua toimeen.
– Vanha aika pitää vain jättää ja luoda selkeä näkyvyysstrategia, selkeä viestintäsuunnitelma ja markkinointisuunnitelma koko liigalle ja lähteä viemään sitä eteenpäin. Se, että ei ole tehty paljoa asioita, on tiedossa. On hienoja tavoitteita, mutta arjen työ ja tekeminen eivät vastaa sitä. Tahtotilaa löytyy, mutta se vaatii resursseja, euroja ja ihmisiä tekemään sitä asiaa.
"Toimien pitäisi tukea näkyvyyden nousemista"
Yksi kuluvan kauden murheenkryyni on ollut kelvollisten ottelulähetysten puute. Aiemmin Nelosen Ruutu-palvelussa näkyneitä Naisten liigan otteluita voi tätä nykyä katsella Leijonat-tv-palvelussa. Automaattikameroin kuvattujen lähetysten laatua on arvosteltu voimakkaasti pitkin syksyä.
HIFK:n naisjoukkueen Stadin Gimmojen joukkueenjohtaja Johanna Sandqvist toteaa, että jääkiekkoväen pitäisi pohtia vastauksia Naisten liigan näkyvyysongelmiin. Sandqvistin mukaan ottelulähetysten heikkeneminen on aiheuttanut pettyneitä reaktioita.
– Ei meidän pelaajia tee tunnetuksi automaattikameran kuva kaukaa katsomon takaa. Valmennukselle kuvakulma voi olla riittävä, mutta ei markkinoinnillisesta näkökulmasta, Sandqvist toteaa.
– Aiemmin totuttiin Ruutu-lähetyksiin. Yhtäkkiä vedettiin alusta pois.
Sandqvistin mielestä näkyvyys ja sen kehittäminen on kohtalonkysymys siinä, miten naiskiekko onnistuu tulevissa kehitysaskelissaan. Fiksuilla nykyaikaisilla ratkaisuilla pystyttäisiin luomaan näkyvyyttä ja sitä kautta saamaan kumppaneita.
– Trendi on ollut hyvään suuntaan, mutta ympärillä tehtävien toimien pitäisi tukea lajin näkyvyyden nousemista. Ihmiset eivät vieläkään tiedä, että naiset pelaavat lätkää monellakin tasolla.
Sandqvist myöntää pitkälti oikeaksi arvion, jonka mukaan Jääkiekkoliitto panostaa kyllä naisten maajoukkueeseen, mutta sarjakiekkoilu on jäänyt lapsipuolen asemaan.
– Jotain muutoksia kentällä kaivataan sen suhteen, Sandqvist sanoo.
– Tämä on kuitenkin pitkälti liittovetoista, seuroihin vaikuttamista ja elinolojen luomista. Liittoa tarvitaan lajin kehittämisessä, mutta onko (naisten) Liigan paikka olla liiton alla. Minusta se on keskustelu, joka lajin parissa pitäisi ainakin nyt käynnistää.
Osoitus naisten jääkiekon vetovoimasta nähtiin vuonna 2019, kun MM-kotikisat vetivät yleisöä hallin täydeltä. Maajoukkueen menestyksen siirtäminen sarjatasolle on yksi suuria haasteita.
"Pitäisi näkyä enemmän"
Suomalaisen jääkiekon strategiaan 2018–2022 on kirjattu viisi painopistealuetta, joista yksi on nais- ja tyttökiekko. Tarkoituksena on strategian mukaan ottaa "seuraava iso askel".
Jääkiekkoliiton toimitusjohtajan Matti Nurmisen mukaan eteenpäin on menty.
– Varmasti kaikkien meidän mielestämme vauhti voisi olla kovempikin. On satsattu strategian mukaisesti ja osassa asioista on päästy tavoitteeseen, osassa on jääty niistä.
Yhtenä mittarina strategian toteutumisessa on ollut kansainvälinen menestys, jota Suomi on saavuttanut ajanjaksolla mainiosti.
– Se on positiivista, koska se ruokkii koko lajin kehitystä.
Naisten liigan puolella painopisteenä on ollut kokopäiväisten ammattilaisten saaminen toimintaan mukaan. Tässä on Nurmisen mukaan onnistuttu.
– Poika- ja miespuolella ollaan pidemmällä, mutta nyt liiton palkkatuella kuudessa seurassa on päätoimiset valmentajat. Se on se tie. Se ei ole nopea tie, mutta seurakentän ammattimaistaminen on iso osa kokonaisuutta.
Nurmisen mukaan Liiga-seuroja on kosiskeltu lähtemään mukaan nais- ja tyttökiekon kehittämiseen.
– Helsingin IFK on erinomainen esimerkki, joka on ottanut sen suojiinsa ja antanut paljon osaamista, ammattitaitoa ja resursseja sille puolelle, Nurminen sanoo.
– Harrastajamäärien kasvattaminen ei selkeästi ole helppoa ja se on sen takia meillä se ykköspainopiste.
"Olisi varmaankin pitänyt aloittaa aikaisemmin"
Onnistumisten lisäksi on alueita, joissa olisi voinut suoriutua paremmin. Nurminen myöntää, että Naisten liigan näkyvyys ei ole sitä, mitä sen pitäisi.
– Jos mietitään, kuinka mielenkiintoinen tuote se on, sen pitäisi näkyä enemmän.
Nurminen nostaa esiin Naisten liigan johtoryhmätoiminnan, jossa jokaisella seuralla on edustus. Toiminta on pyörinyt hänen mukaansa muutaman kauden ja koko ajan paremmin.
– Mitä voi sanoa ääneen jälkikäteen, olemme menestyneet erinomaisesti kansainvälisesti ja panostaneet maajoukkueeseen, mutta olisi varmaankin pitänyt aloittaa aikaisemmin satsaukset seurakentän puolelle, jos ne jollain tavalla ovat vaihtoehtoja, kun se on nollasummapeliä.
Käynnissä oleva kausi on jälleen oiva tilaisuus nostaa Naisten liigan profiilia. Loppukesän MM-kisat ja helmikuun olympialaiset tuovat naishuiput esille.
– Ympärivuotisen näkyvyyden saaminen olisi helpointa tai järkevintä pystyä rakentamaan Naisten liigan kautta, kun siellä on joka viikko laatulätkää.
Mitä toivoisit tapahtuvan Naisten liigassa jääkiekossa lähivuosien aikana?
– Entistä enemmän kokopäiväisiä ammattilaisia seuratasolle työskentelemään, ennen kaikkea valmennukseen ja urheilun laatuun ja toivottavasti myös pelaajiin.
– Toinen asia on yleisön suosion kasvattaminen, kiinnostuksen ja näkyvyyden, että saataisiin Naisten liiga enemmän esille ja toivon mukaan yritysmaailma heräämään siihen ja sitä kautta resursseja edelleen seuratoiminnan kehittämiseen. Se on niin sanottu oravanpyörä. Kun sen saa käyntiin, se toimii hyvin.
Seuroissa uskotaan naisten kiekkoon
Seuroissa naisten jääkiekon potentiaaliin uskotaan voimakkaasti. HPK:n Toivasen mukaan Hämeenlinnassa nähdään naiskiekon olevan voimakkaassa kasvussa. Samalla usko Naisten liigan nousuun on kova.
– Minä näen, että on erittäin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia saada buumia ja aktiivisuutta koko sarjan ympärille.
HIFK perusti naisten joukkueen vuonna 2018. Joukkue on noussut lyhyessä ajassa aivan kotimaisen sarjakiekon kärkeen. HIFK:n Sandqvist näkee Naisten liigassa tapahtuneen jo kehitysaskeleita, jotka vievät peliä eteenpäin. Erityisen tärkeänä hän näkee naisvalmentajien esiintulon. Naisten nousu tärkeisiin rooleihin vahvistaa mielikuvaa siitä, ettei jääkiekko ole vain miesten laji.
– Tarvitaan tietysti myös miehiä viemään kokonaisuutta eteenpäin.
Sandqvistin mukaan Naisten liigassa peli on jo todella hyvää ja viihdyttävää. Tuote on kunnossa.
– Peli ansaitsee tulla näkyville. Naisten lätkä tuo kiekkoperheeseen jotain erilaista ja uutta.