Onko Veikkausliiga ottanut kehitysloikkia? Kehitys- ja sisältöpäällikkö vastaa MTV Urheilun väittämiin

Yleisömäärät ovat olleet Veikkausliigassa kuluvan kauden osalta kokonaisuudessaan nousussa, mutta osin asiaan on vaikuttanut myös seurojen uusi käytäntö ilmoittaa yleisömäärä. Tässä asiassa on otettu mallia jääkiekosta. Viime kaudella otteluita pelattiin keväällä lisäksi jonkin verran varakentilläkin.

– Luonnonlakien mukaisesti uudella käytännöllä voi olla vaikutusta, minkä myös tiedostamme ilman vauhtisokeutta. Yhtäällä yleisömäärissä on myös selkeää ja seurojen omalla työllään aikaan saamaa orgaanista kasvua jokaisen seuran kohdalla. Uuden käytänteen myötä Veikkausliigan yleisömäärät ovat nyt sillä vertailukelpoisella janalla, jolla ne mielestäni pitääkin olla.

Sarjan keskeisenä haasteena on edelleen saada etenkin lapset, nuoret ja naiset kiinnostumaan tuotteesta enemmän. Vauvan askelia oikeaan suuntaan on silti otettu. Junnukatsomot ovat olleet esimerkiksi aivan mainio uudistus.

– Vauvan askeleet ovat usein hieman huteria, mutta mielestäni Veikkausliigan ja seurojen askeleissa on sen sijaan jämäkkyyttä, jota eri kohderyhmien huomioiminen ja kiinnostuksen herättäminen kiistatta tarvitseekin. Konseptimanageri Jukka Illikaisen uupumattomasti johtamat ja ottelutapahtumaan keskittyvät konseptit lanseerattiin kuluvaan kauteen ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi Junnukatsomo sai ilahduttavan vastaanoton. Työ jatkuu.

LUE MYÖS: Harmittomalla tilanteella vakavat seuraukset: KuPSin kapteeni Henri Toivomäen ura ohi

Veikkausliiga on ennen kaikkea kasvattajasarja, mutta seurojen taloudelliset paineet ovat avoimessa sarjassa kovat, sillä tv-rahat ovat kasvaneet merkittävästi. Putoaminen sarjaporrasta alemmaksi olisi monelle seuralle karmea kolaus. Yhtälö on kaikkea muuta kuin helppo. 

– Veikkausliiga on tulevien huuhkajapelaajien uran ensimmäinen suurempi näyttämö. Mitä tulee varsinaiseen väittämään, niin tätä on ja tätä pitääkin huippu-urheilun mielestäni olla. Sarjapaikan merkitys on ilmiöitynyt tällä kaudella esimerkiksi urheilullisen kurssin korjaamisen äärimmäisellä ratkaisulla, eli päävalmentajan vaihtamisella. Yhtälö on kaikkea muuta kuin helppo, mutta pitää sisällään avoimen urheilusarjan vaateen.

Ulkomaalaispelaajat ovat joukkueissaan usein keskeisissä pelillisissä rooleissa; nuorten kotimaisten pelaajien on siksikin usein vaikeaa saada vastuuta. 

– Oma vastuualueeni ei ulotu pelaajapoliittisiin ratkaisuihin, mutta tälläkin kaudella olemme saaneet olla todistajan roolissa esimerkiksi Otso Liimatan, Topi Keskisen ja Roni Huddin nousuissa Veikkausliigan eliittiin – ja tämän tason tekijöille ottajia löytyy myös Suomen ulkopuolelta, kuten Liimatan tapauksessa näimme. Olen aivan varma, että vastaavia esimerkkejä nousee esiin jälleen ensi kaudella.

Seurojen olisi kohdistettava resurssejaan jatkossa viestintään ja markkinointiin huomattavasti enemmän, jotta aitoa kasvua voisi tapahtua. Markkinointiin kaivataan uudenlaista luovaa ajattelua, jotta Suomessa tavoitettaisiin uutta katsojakuntaa.

– Tämän kehitysmahdollisuuden olemme seurakentällä yhdessä tunnistaneet. Kyse on toki resursseista, mutta erityisesti myös ajankäytön ja arjen mahdollisimman tehokkaasta yhdistämisestä, jossa koko Veikkausliigan toimisto haluaa auttaa seuroja kaikin mahdollisin keinoin. Kun on aikaa, on myös luovuudella ja suunnitelmallisuudella uudenlainen ulottuvuus hyödynnettäväksi. Olennaisin asia tässä on se seurakentän aito halu kehittää asioita, ja siihen kehitystyöhön uskon täydestä sydämestäni.

LUE MYÖS: Tuomarin "älyttömän kova ratkaisu" kuohuttaa – valtava muutos kipinöi Suomi-futiksen kulisseissa

Sosiaalisen median kanavissa on tapahtunut kasvua Veikkausliigan kiinnostavuuden suhteen, mutta se ei ole korreloitunut, ainakaan vielä, yleisömääriin. 

– Uskon henkilökohtaisesti viestinnän ja sosiaalisen median sektorin osalta pyhään kolminaisuuteen: Tavoita, vaikuta, sitouta. Sosiaalisen median lukujen kasvu todistaa tavoittavuuden onnistumisen erinomaisen tekijätiimin ponnistelujen myötä. Veikkausliiga näyttää raikkaalta, on ajan hermolla sekä myös valmis reagoimaan yllättäviin ilmiöihin ja tarinoihin. Mitä mielenkiintoisempia me olemme sosiaalisessa mediassa, sitä energisemmät kerrannaisvaikutukset sillä uskoakseni on seurakentälle – ja sitä kautta myös yleisömääriin, jotka ovat tänä vuonna vahvassa kasvussa.

Ottelutapahtumat ovat jämähtäneet kauttaaltaan paikoilleen eri paikkakunnilla. Konkreettisia kehitysaskelia ei ole otettu kunnolla vuosiin. Organisaatioilta puuttuu roppakaupalla vahvaa osaamista ja kunnianhimoa tällä sektorilla.

– Konkreettisia kehitysaskeleita on mielestäni otettu tämän kauden aikana muun muassa konseptien osalta. Jalkapallopäivän, Junnukatsomon ja Hyväntekeväisyyskierroksen vaikutukset kasvavat pomminvarmasti tulevaisuudessa, kun pääsemme tekemään konseptien työstöä hyvissä ajoin. Näkemykseni mukaan kyse ei ole suinkaan osaamisen tai kunnianhimon puutteesta. Sitä on. Palaan jälleen sen suunnitelmallisuuden ja ajankäytön merkitykseen. 

Suurimmalla osalla Veikkausliiga-seuroista talous nojaa jo osaltaan liikaakin tv-tuloihin ja solidaarisuusrahoihin. 

– Jokainen seura vastaa itse kulurakenteistaan ja niistä raameista, joilla arjessa operoidaan. Televisiotulot ja solidaarisuusrahat ovat tässä yhtälössä yksi, joskin merkittävä funktio.

MTV Urheilun tietojen mukaan seurat haluavat lähestulkoon yksimielisesti lisätä liigaotteluiden määrää jo ensi kaudelle. Nykyisten 27 ottelun sijaan sarjassa halutaan pelattavan 33 peliä. Tämä olisi tärkeä ja järkevä ratkaisu. 

– Veikkausliiga arvioi yhdessä Palloliiton kanssa tämän hetken tilannetta ottelumäärien ja sarjajärjestelmän suhteen.

Veikkausliiga voisi ottaa monessakin asiassa mallia SM-liigasta, mutta kuningaspelin kotimaista pääsarjaa ei saa sulkea koskaan. Kilpailua on syytä vaalia. 

– Tähän on helppo yhtyä, koska UEFA edellyttää jalkapallosarjojen olevan avoimia kaikkialla Euroopassa.