SHL:ssä pelaavan Timrån urheilujohtaja Kimmo Kapanen paljastaa MTV Urheilulle, minkälaisia eroja SHL-seurojen ja SM-liigaseurojen taloustilanteissa on.
50-vuotias Kapanen toimii kolmatta kauttaan urheilujohtajan pestissään. Timrå tuli Kapaselle tutuksi jo hänen pelivuosinaan, kun hän torjui kausina 2001-2005 ruotsalaisseuran tolppien välissä.
Peliuransa jälkeen Kapanen toimi ensin KalPan maalivahtivalmentajana ennen siirtymistään kuopiolaisseuran urheilujohtajaksi. Kauden 2016-17 päätteeksi Kapanen siirtyi viideksi vuodeksi pelaaja-agentiksi ennen kuin palasi jälleen seuratyöhön Timråssa.
Kapanen sanoo päätyneensä nykyiseen Timrå-pestiinsä monien sattumusten kautta. Kapanen oli kuullut kauden 2021-22 aikana kautta rantain, että Timrån pitkäaikainen urheilujohtaja Kent Norberg olisi jättämässä tehtävänsä.
– Huhuja olin kuullut jo silloin talvella, että Timråsta voi lähteä Nubben pois. Käytännössä kaikki lähti rullaamaan, kun he karsivat Djurgårdenin kanssa siitä kumpi putoaa. Viimeisen pelin jälkeen, kun Timrå säilyi, niin seura kiitti Nubbenia työstään. Siitä päivästä se lähti. Rupesin silloin miettimään, että hetkinen, Kapanen kertoo MTV Urheilulle.
– Monesti olen sanonut, että Timråhon haluaisin palata, jos joku järkevä työpaikka sieltä löytyisi. Entinen toimitusjohtaja, joka täällä oli, laittoi minulle sitten, että Kimmo sinun pitää laittaa paperit sisään. Siitä se lähti eteenpäin. Seuraavalla viikolla Timrå oli minuun yhteydessä, kun laitoin kyselyä, että mikä on meininki. Prosessi oli kaikkinensa 6-7 viikkoa. Lopputulema on, että tässä istutaan, Kapanen sanoo.
Lue myös: Pelaajilta suorat sanat Olli Jokiselle – "Pää kiinni"
Vaikka tehtävä itsessään oli Kapaselle tuttu jo KalPa-vuosilta, astui Timrån toimistoon kuitenkin laajemman perspektiivin omaava urheilujohtaja. Siitä kiitos viisivuotiselle jaksolle pelaaja-agenttina.
– Oli äärimmäisen tärkeät viisi vuotta olla pois seuratoiminnasta. Vahvojen ja nerokkaiden kiekkoihmisten kanssa sain työskennellä. Se avasi paljon silmiä myös tähän rooliin. Niistä KalPan vuosista sai otettua oppia, mitä tuli tehtyä hyvin ja mitä ei. Ja missä voisi olla parannuskohteita. Sikäli aika oli oikea, Kapanen sanoo.
SHL:n pienempien seurojen joukkoon lukeutuva Timrå on pelannut nyt SHL:ssä yhtäjaksoisesti kaudesta 2021-22 lähtien. Vuosina 2013-18 ja 2019-2021 joukkue pelasi Allsvenskanissa.
Pääsarjasta putoaminen kauden 2012-13 päätteeksi oli Timrålle miltei kuolinisku.
– Kun Timrå putosi 2013 pääsarjasta pois, niin konkurssi oli päivän päässä. Seura olisi kuopattu. Silloin kunta osti hallin pois seuralta ja seura sai tukea muutenkin taloudellisesti, että hommat saatiin jaloilleen. Se oli selviytymistä, Kapanen kertoo.
– Talousyhtälö oli – ei voi sanoa haastava – mutta ei ole ollut mikään vahvuus Timråssa. Ei se edelleenkään ole mikään valttikortti. Me pärjäämme, meillä on sopivan kokoinen pelaajabudjetti, jolla mennä. Koetetaan sitä taloutta kiriä kiinni ja olla samalla tasolla kuin muut SHL-joukkueet.
Lue myös: NHL:ssäkin debytoinut Oliver Kapanen tekee tuhojaan Ruotsissa – kova tavoite tulevaan: "Se on suunnitelma"
Viime vuosina Suomen jääkiekkokeskusteluissa on ruodittu paljon SM-liigan takamatkaa muihin Euroopan huippusarjoihin, kuten SHL:ään. On puhuttu siitä, etteivät SM-liigaseurat pysty maksukyvyllään haastamaan muun muassa SHL-seuroja laadukkaiden pelaajien hankinnassa.
Kapanen oikoo puheita siitä, että SHL-seurojen pelaajabudjetit olisivat merkittävästi SM-liigaseuroja suurempia.
– Pelaajabudjetti vähän vääristää osittain. Kun minä saan pelaajabudjetin, siihen kuuluu kaikki sivukulut – vakuutukset, sosiaalimaksut, eläkkeet. Suomessa ilmoitetaan vain pelaajapalkat. Kun nuo lyödään yhteen, niin ei SHL nyt niin paljon isompi ole. Totta kai isot seurat maksavat – heillä on ehkä miljoona enemmän rahaa puhtaisiin pelaajapalkkoihin. Täällä sivukulut ja matkustuskulut ovat julmetun paljon kovemmat kuin esimerkiksi Suomessa.
Edellä SHL-seurat kuitenkin ovat. Kapanen luonnehtii Timråta taloudellisesti SHL:n pienimmäksi seuraksi, mutta SM-liigatasolla se olisi silti aivan kirkkainta kärkipäätä.
– Sanotaan, että olisimme ehkä noin HIFK:n tasolla palkkabudjetissa tällä hetkellä. Mutta tietyt elementit ovat edellä. Verottaja on antanut tietyt mahdollisuudet maksaa tehokkaasti ulkomaalaispelaajille palkkaa. Seurat käyttävät sitä todella vahvasti hyväkseen, Kapanen kertoo.
HIFK:n pelaajabudjetti on SM-liigan suurin. Ennen kauden alkua seura ilmoitti pelaajabudjetikseen 3,35 miljoonaa euroa.
"Olen Oliveria kohtaan kriittisempi"
Täksi kaudeksi Kapanen pestasi joukkueeseensa oman poikansa Oliver Kapasen, joka on heti noussut joukkueen tärkeimpien pelaajien joukkoon.
Mutta kun SHL-sopimus tehtiin jo hyvissä ajoin 2023-24 aikana, olisivat monet voineet pitää Kapasen hankintaa jopa suurena riskinä, sillä nuoren Kapasen kausi oli käynnistynyt KalPassa tahmeasti.
– Teimme sen viime vuonna aika ajoissa jo. Oliver oli 1,5 vuotta sitten marraskuussa maajoukkuetauolla käymässä täällä. Silloin ei ollut KalPassa oikein kulkenut. Sitten näytin tiluksia täällä ja ruvettiin puhumaan siitä, että voisiko tämä olla vaihtoehto hänelle ja ottaa seuraava steppi ennen NHL:ään lähtöä Timrån kautta. Hän sitä sulatteli.
– Se oli siihen aikaa kautta äärimmäinen riskihankinta meille, kun hän ei ollut siihen mennessä hirveästi pisteitä tehnyt. Se talentti kyllä tiedettiin, Kapanen kertaa.
Kapasen loppukausi sujui kuitenkin kuin liitäen. Hän iski SM-liigan runkosarjassa lopulta 34 tehopistettä 51 ottelussa. Pudotuspeleissä tahti kiihtyi ja pisteitä kertyi 13 ottelussa 14 (7+7).
Vahvat otteet palkittiin MM-kisakutsulla. Leijonissakin peli kulki upeasti ja Kapanen teki kahdeksaan otteluun kuusi maalia. Kauden päätteeksi Kapanen kirjoitti nimensä Montreal Canadiensin tarjoamaan NHL-tulokassopimukseen.
– Ehkä Oliverillekin tuli sen sopimuksen tekemisen jälkeen se, kun tietyllä tapaa ei tarvinnut miettiä tulevaa, vaan oli selvä määränpää. NHL hänellä on aina määränpää ollut, mutta nyt tiesi, että se on Timrå ensi vuonna. Sitten kaikki menikin vuodevaihteen jälkeen toisiin puihin ja homma lähti rullaamaan, Kimmo Kapanen kertoo.
NHL-sopimuksen myötä Oliver Kapanen lähti syksyllä Montrealin harjoitusleirille ja lunasti paikkansa joukkueen NHL-miehistöön. 12 NHL-ottelun jälkeen Kapanen kuitenkin lähetettiin loppukaudeksi Timråhon.
NHL-visiitin myötä isä Kapasen ei tarvinnut enää jännittää, miten pojalla SHL:ssä kulkisi.
– Syksy elettiin vähän epävarmuudessa. NHL-pätkäkin varmaan osittain selkeytti sitä, että tietyllä tapaa minun ei tarvinnut jännittää, että minkälaisen pelaajan me tänne saamme, Kapanen sanoo.
Vaikka isä ja poika työskentelevätkin samassa organisaatiossa, on perhe ja työ pystytty erottamaan hyvin toisistaan.
– Hänhän on yksi pelaajista. Hallilla olemme normaalisti, emmekä puhu koko ajan suomea. Hänellä on oma arki täällä ja minulla konttorilla. Enemmän se on tuonut itselleni arkeen enemmän normaalia elämää. Hän tulee meille, kun nälkä on, ja kysytään välillä, että tuleeko syömään, jos ollaan tekemässä jotain. Ihan mukavaa normiarkea. Jääkiekko on jääkiekkoa. Molemmat olemme täällä töissä ja molemmat haluamme pärjätä, Kapanen sanoo.
Isä Kapanen on saanut tällä kaudella nauttia niin Timrån kuin Oliverinkin vahvasta lennosta. Poikansa onnistumiset Kapanen on kuitenkin ottanut tyynesti katsomossa.
– Olen aika neutraali noissa peleissä. Olen Oliveria kohtaan ehkä kriittisempi kuin muita kohtaan. Kyllä minä sen huomaan. Jos hän tekee virheen, nii se on isompi virhe kuin vastaava toisen pelaajan virhe. En maaleja hirveästi muutenkaan tuulettele. Mutta totta kai kiva hänelle, kun onnistuu. Ei sitä voi kieltää, Kapanen hymyilee.
0:22