MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen pohdiskelee päävalmentajien Raimo Helmisen ja Jarno Pikkaraisen erikoista tilannetta seuroissaan TPS:ssä ja HIFK:ssa.
TPS:n ja Raimo Helmisen tilanne on erikoinen. Jos kohta ennen kautta ihmeteltiin, miksi uutta nousua hakeva suurseura TPS teki nykyaikana erittäin harvinaisen ainoastaan vuoden mittaisen päävalmentajasopimuksen Helmisen kanssa, aihetta ihmettelyyn on saatu lisää.
Helminen on tehnyt jo hyvän aikaa niin erinomaista työtä päävalmentajana, että tuntuu erikoiselta, kun Helmisen pesti päättyy muutaman kuukauden kuluttua.
Vahva huhu on, että Helmisen paikalle asettuu ensi sesongiksi KooKoon nykyinen päävalmentaja Jussi Ahokas, jonka joukkueella on viime aikoina ollut huomattavan vaikeaa tuloksen tekemisen puolesta.
Jarno Pikkaraisen tilanne HIFK:ssa on hieman samansuuntainen, mutta sittenkin erilainen. Pikkarainen on löytänyt valmentamisensa viisasten kiven vasta käsillä olevalla, mitä ilmeisimmin viimeisellä päävalmentajakaudellaan Stadin Kingeissä.
HIFK on kipuamassa peräti mestaruustaistoon mukaan, sikäli kuin viime aikojen peliote pitää ja edistyy. Sen sijaan edelliset puolitoista kautta ja meneillään olevan sesongin alun Pikkaraisen valmennusote ei ollut riittävän hyvä.
Varmahkon huhun mukaan maineikas Ville Peltonen hyppää HIFK:n peräsimeen kaudesta 2021-2022 lähtien.
Sekä Helmisen että Pikkaraisen olemus pelaajapenkin takana on kuluvan kauden aikana muuttunut ja edistynyt, sanoisin.
Muuttuneet olemukset
Alkuun jännittyneen ja jäykän oloinen Helminen on tällä hetkellä aktiivinen. Hän reagoi pelin tilanteisiin rauhallisesti mutta jämäkästi. Koko olemus huokuu hyvää energiaa.
Pikkaraisen kireä olento vuorostaan on vaihtunut huomattavasti rennompaan ilmiasuun. Aivan kuin jopa hänen poskensa olisivat kaventuneet; HIFK:ta koutsaa paremmin voivan oloinen päävalmentaja.
Joitakin viikkoja sitten konkarivalmentaja Pekka Virta teki eräässä yksityiskeskustelussa havainnon kollegoistaan: ”Sekä Pikkaraisesta että Helmisestä näkee, että kumpikin on vapautunut nauttimaan työstään, kun ilmeisesti tietävät, että viimeisiä viedään tällä erää.”
Toki mysteeri on – tämän tarkka silmäni näki – miksi sekä Helminen että Pikkarainen lähtivät kauden alussa pelitavan puolesta valmentamaan hajanaisen viisikon ja jopa jonkinlaisen jatkuvan liikkeen lätkää, ja vasta haasteiden edessä vetivät viisikkonsa televisiokuviin ja siirtyivät kohti jatkuvan peliotteen lätkän valmentamista.
LUE MYÖS: Pekka Virran poissaolo nakertaa Lukon peliä, apuvalmentaja joutunut ikävään asemaan – "En tiedä, selviäisikö siitä kukaan"
Paradoksi on, että TPS:n pelin nyt kuntoon laittanut Helminen todella ansaitsisi valmentaa turkulaisia myös ensi kaudella. Tosin tiedossani ei ole, oliko tämä kaikki – miten valmentajakysymystä TPS:ssä viedään eteenpäin – jo alun alkaen lukkoon lyöty suunnitelma. Siinä mielessä Helmistä ei mahdollisesti olisi auttanut, vaikka hän olisi pistänyt joukkueensa pelitavan kuntoon jo välittömästi lokakuussa.
Pikkaraisen tilannetta ymmärtää paremmin. Arvelen, että hän epäonnistui jo viime kaudella vakuuttamaan seurajohtoa jatkonsa suhteen. Tosin olisihan se komeaa, jos hän viime töikseen Helsingissä veisi HIFK:n mestaruuteen 10 vuoden odotuksen jälkeen.
Maineikkaat työnhakijat
Se on selvää, että sekä Pikkarainen että Helminen ovat jättämässä näillä nykyisillä valmennusotteillaan hyvän jäljen ja käyntikortin itsestään tulevaisuutta silmällä pitäen, kun heistä mitä ilmeisimmin pian tulee työttömiä työnhakijoita. Olkoonkin, että sen verran kumpikin jättää kysymysmerkkejä ilmaan, miksi ihmeessä HIFK ja TPS eivät pyrkineet kuluvalla kaudella aivan ensimmäisistä peleistään pitäen vetämään viisikkojaan televisiokuviin.
Vain TPS:ssä ja HIFK:ssa sisällä tiedetään, kuinka paljon muu valmennustiimi ja yhteisö on kädestä pitäen auttanut Helmistä ja Pikkaraista nousemaan jaloilleen. Jos näin on, se ei ole aivan paras mahdollinen merkintä sisäpiirin CV:ssä herroille, joskin päävalmentajuuden alaan kuuluu sekin, että ymmärtää ja osaa ottaa tarjotun avun vastaan.