Ihminen ei ole ainoa työkaluja käyttävä eläin. Eläinkunnan serkuillamme simpansseilla on ainakin 31 sosiaalisesti välittyvää ja opittua toimintatapaa, kuten työkalujen käyttö. Nämä kulttuuriset opittavat taidot ja toiminnat ovat kuitenkin vaarassa, mitä enemmän ihminen vaikuttaa simpanssien elinyhteisöihin, toteaa laaja tutkimus Science-julkaisussa.
Videot tikuilla ruokaa kaivavista simpansseista ovat tuttuja. Simpanssit myös esimerkiksi kostuttavat sammalta veteen ja sen jälkeen puristavat siitä vettä suuhunsa kuin sienestä. Kaikki simpanssit eivät kuitenkaan tee samoja asioita.
Opittuja taitoja ei kaikissa yhteisössä
Toisilta lajitovereilta opitut tavat kommunikaatiosta ruoan hankkimiseen voivat rajoittua vain yhteen simpanssiyhteisöön.
Esimerkiksi Fongolissa Senegalissa simpanssit metsästävät eläimiä ruuakseen heittämällä keihääntapaisilla esineillä. Simpansseista myös ilmenee uusia toimintatapoja, kun tutkijat ovat löytäneet uusia yhteisöjä.
Science-tiedejulkaisussa ilmestynyt tutkimus ei kerro vain simpanssien kyvystä kulttuuriseen oppimiseen, vaan myös siitä, että niiden kykyyn oppia vaikuttaa ihmisen toiminta – ja tuo toiminta on ehkä myös oppimista heikentävää.
Simpanssit elävät Afrikan trooppisissa metsissä ja savannien metsäisimmillä alueilla. Näitä simpanssien luonnollisia elinympäristöjä uhkaavat muun muassa ihmisten asumisen leviäminen ja ilmastonmuutos.
Elinympäristön ahdinko heikentää oppimista
Simpanssien elinympäristöt kuluvat ja sirpaloituvat, ja niistä saatava ravinto vähenee ja yksipuolistuu. Myös simpanssien lukumäärä yleensä sekä niiden yhteisöjen alueellinen ja määrällinen tiiviys heikkenee. Niinpä niiden kyky välittää toisilleen oppimaansa vähenee.
– Mitä suurempi ja lähempänä on ihmisen toiminnan vaikutus – metsien katoaminen, maantiet ja niin edelleen – sitä enemmän simpanssit menettävät kykyään tuottaa uudelleen kulttuurisia toimintoja, sanoo tutkimukseen osallistunut Liliana Pacheco El País -lehdelle.
Pacheco toimii Jane Goodall -instituutin Espanjan tutkimuslaitoksen Senegalin ja Guinean tutkimusten johtajana. Jane Goodall on 84-vuotias brittiläinen kädellisten tutkija, joka ensimmäisenä havaitsi simpanssien käyttävän työkaluja. Hän alkoi tutkia simpansseja 1960-luvulla ja on alan tunnetuin nimi.
Oppimisen katoaminen voi olla dramaattinen
Sciencessa julkistetun tutkimuksen mukaan suurimmillaan oppimisen heikkeneminen voi olla lähes 90 prosenttia alueilla, joilla ihmisen vaikutus simpanssiyhteisöihin on suuri, verrattuna yhteisöihin, joihin homo sapiens ei (juurikaan) vaikuta.
Tutkimus toki tuo esiin, ettei oppimisessa voi voi jättää pois perimän ja ympäristön luonnollisen muutoksen vaikutuksia. Simpanssit saattavat myös oppia uusia taitoja ihmisen läheisyyden seurauksena.
Mutta ihmisen tuhoava kädenjälki näkyy myös simpanssien lukumäärässä. Tutkimuksen mukaan simpanssikannat hupenevat kahdesta ja puolesta kuuteen prosenttiin vuodessa ihmisen vaikutuksen seurauksena, salametsästys mukaan lukien.
Simpanssitutkmus auttaa ymmärtämään ihmisen evoluutiota
Simpanssit uhkaavat menettää yhä enemmän taitojaan ja kulttuurista toimintaansa. Myös lajina ne ovat uhattuna. Simpanssin ahdinko liittyy ihmiseen muutenkin kuin emotionaalisesti. Pachecon mukaan simpanssien tutkiminen auttaa kertomaan myös ihmisen esivanhempien varhaisemmista vaiheista.
– Ymmärrys läheisimmistä serkuistamme auttaa meitä ymmärtämään itseämme antropologisella tasolla.
Jos simpanssit katoavat tai niiden yhteisöt kutistuvat ja harventuvat, voi olla, että ihminen ei koskaan selville, mitä kaikkea ne kulttuurisesti ovat oppineet ja oppivat. Simpanssit ovat hyvin herkkiä ja kiinnittyneitä omiin elinalueisiinsa.
Tutkimusta tehtiin yhdeksän vuotta. Kohteena oli 144 simpanssiyhteisöä 15 maassa.