Suomen ensimmäinen, ja tällä hetkellä myös suurin, strutsifarmi perustettiin 30 vuotta sitten. Nurmijärveläisen pariskunnan ideasta lähtenyt pienimuotoinen toiminta on laajentunut vuosien varrella mittavaksi. Nyt lähes satapäinen strutsilauma työllistää heitä täyspäiväisesti.
Auto kaartaa maalaismaiseman halki kohti perinteistä maatilan pihapiiriä. Tämä paikka voi näyttää ulospäin täysin tyypilliseltä suomalaiselta maatilalta, mutta pian pihaan saavuttaessa muuttuu käsitys tavallisesta: nurkan takana kuikuilee nimittäin kymmenittäin pitkiä kauloja tarkastelemassa tulijaa.
Kyseessä on Suomen suurin strutsifarmi, Ketolan tila Nurmijärvellä. Kunnan poikkeuksellisen suuri strutsiesiintymä on yrittäjäpariskunta Sirpa ja Janne Granholmin ansiota.
Lue myös: MTV Uutiset strutsitilalla: Tällaista on Suomen vanhimmalla strutsitarhalla, jonka toiminta lähti Sirpan tuomista munista
Samaiset henkilöt ovat olleet tuomassa myös ensimmäisiä strutsinmunia Suomeen noin 30 vuotta sitten.
– Silloin mietimme, että mitä tällä tilalla voitaisiin tehdä, ja maailmalla puhuttiin paljon strutseista. Päätimme sitten kokeilla, miltä strutsin kasvatus käytännössä tuntuisi, Sirpa selittää.
Mitään kokemusta strutseista ei pariskunnalla ennestään ollut, vaan päähänpiston myötä alkoi myös strutsien käytöstapoihin ja hoitamiseen perehtyminen. Liike-elämässä työskennellyt Sirpa ja it-alan Janne kävivät opettelemassa alaa ulkomailla, ja päättivät sitten kokeilla onneaan linnunkasvattajina Suomessa. Ensimmäiset omat strutsinmunat käytiin hakemassa Hollannista, ja sille kasvatustielle sitten jäätiinkin.
Nyt farmilla on vuosittain noin sata eläintä työllistämässä pariskuntaa täyspäiväisesti.
– Itse kuvailen strutsia sillä tavalla, että siinä on vähän kamelia, vähän hevosta, ja ihan vähän lintuakin, Sirpa toteaa.
Ketolan tilalla strutseista pyritään hyödyntämään kaikki mitä irti saadaan: linnun liha, nahka, rasva, sulat, munat ja jopa munankuoret käytetään. Strutsi on siis muihin tuotantoeläimiin verrattuna varsin ekologinen kasvatettava, toteaa Janne.