EU on sopinut 60 000 siirtolaisen jakamisesta jäsenmaihin kahden vuoden kuluessa. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo, että sopimuksessa on kyse niin sanotusta vapaaehtoisesta pakosta.
Niin sanottua hätätilapykälää eli suoraa pakottamista ei käytetty, mutta on sovittu, että myös Suomi osallistuu pakolaisten vastaanottamiseen. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo Huomenta Suomessa, että päätös oli odotettavissa.
– Enemmän kuin taakanjakoon meidän pitää keskittyä siihen, että saadaan muuttotulva hallintaan, Orpo toteaa.
– Meillä pitää olla asiallinen palautusjärjestelmä niille, joilla ei ole todellista hätää ja saada laiton maahanmuutto kuriin. Laillisia reittejä on kuitenkin tarjottava.
Päätös sisältää 40 000 Kreikkaan ja Italiaan saapunutta turvapaikanhakijaa sekä 20 000 EU:n ulkopuolella olevaa kiintiöpakolaista. Bulgaria ja Unkari ovat ainoat maat, joiden on annettu jäädä yhteisen sopimuksen ulkopuolelle.
Orpo kertoo ymmärtävänsä Bulgariaa ja Unkaria koskevan erikoisjärjestelyn, sillä maahanmuuttajien ja pakolaisten virta on luontaisesti hyvin suuri.
– Unkari on puhunut jopa muurin rakentamisesta, joka kuvaa hätää, mikä siellä on, Orpo huomauttaa.
Siitä, kuinka paljon Suomi ottaa pakolaisia vastaan, päätetään heinäkuun aikana. Luku voi Orpon mukaan jäädä ”yli tai alle 800” henkilön.
Maahanmuuttoviraston Juha Similä kertoo, että määrä vastaa muutaman kuukauden pakolaisvirtaa.
– Nykyisessä tilanteessa se on aika pieni määrä.
– Turvapaikanhakijoita on ollut keväällä ja kesällä poikkeuksellisen paljon ja vastaanottokeskukset ovat luonnollisesti hyvin ruuhkautuneita.
Similä kertoo, että mikäli sama tahti jatkuu, nykyisillä resursseilla ei pärjätä.
– Hurja kasvu jatkuu, pitää miettiä, pitääkö perustaa kokonaan uusia vastaanottokeskuksia.