Koripalloilija Johannes Lasaroff luki kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin armeijan vartiossa ja pänttäsi tenttikirjoja Joensuun Kataja Basketin pelimatkoilla. Kun ura loppui, hän hyppäsi seuran toiminnanjohtajan saappaisiin.
Kun Kataja Basketin bussi starttaa Uuteenkaupunkiin pelimatkalle, näkee Suomea hyvin kattavasti. Matkaa idästä länteen on 570 kilometriä, ja reissuun kuluu taukoineen 7,5 tuntia.
Jos unenlahjat ovat heikot, kannattaa varata runsaasti korttirahaa tai hyvää populaarikulttuuria viihteeksi.
LUE MYÖS: Iso kaappaus! Susijengin luottopelaaja Jamar Wilson siirtyy Joensuuhun
Tai sitten voi opiskella itseään kauppatieteiden maisteriksi, kuten Johannes Lasaroff.
Korisliiga on vaativa urheilusarja, jossa menestyminen vaatii kovaa satsausta harjoitteluun ja pelaamiseen. Kokonaispaketti ei ole kuitenkaan niin raastava, että se estäisi myös tavoitteellisen opiskelun.
Kataja Basket matkustaa kaudessa 20 000 kilometriä, minkä lisäksi päälle tulevat europelien lennot.
– Kyllä siinä aikaa jää lukemiseen, jos sitä ei käytä korttipöydässä pyörimiseen tai Netflixin katsomiseen, Lasaroff heittää.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Koripalloilu on ollut aina iso osa Johannes Lasaroffin elämää.
”He ymmärsivät ja arvostivat”
Lasaroff sai taustatukea Vesa Mäkäläisestä, joka opiskeli niin ikään kauppakorkeakoulussa. Parivaljakko teki välillä ryhmätöitäkin pelimatkalla.
– Vesa oli enemmän takapenkin miehiä, kun minä istuin edessä. Hän sitten huuteli ja kyseli tietenkin neuvoa minulta, Lasaroff naurahtaa.
Tuliko muilta pelaajilta paljon kuittia ”lukutoukalle”?
– Kyllä jonkun verran, mutta uskon, että he kuitenkin ymmärsivät ja arvostivat.
Jo 16-vuotiaana edustukseen
JOHANNES LASAROFF
Syntynyt 10.09.1995
Pelasi nuorempana jalkapalloa, lopetti yläasteiässä.
Työskenteli ohjaajana ja valmentajana Kataja Basketissa monta vuotta
Seurat: Kataja Basket (juniorisarjat, miesten II divisioona, Korisliiga, FIBA EuroChallenge, FIBA Europe Cup, FIBA Champions League), Äänekosken Huima (I Divisioona A), PuHu Juniorit Vantaa (I Divisioona B)
Saavutuksia: SM-kulta 2017 (Kataja Basket), Suomen Cup -mestaruus 2011 (Kataja Basket), kaksi SM-hopeaa, 2012 ja 2014 (Kataja Basket), SM-pronssi 2013 (Kataja Basket), FIBA EuroChallengessa kahdeksan parhaan joukossa 2013 (Kataja Basket)
Lasaroff liittyi pikkupoikana Joensuun Katajan korisporukoihin, ja sen jälkeen seura on ollut tärkeä osa hänen elämäänsä. Miesten edustusjoukkueeseen hän nousi jo 16-vuotiaana.
Pomppu junnuista Korisliigaan oli todella iso. Sen takia Joensuuhun yritetään saada ykkösdivarin seuraa, että siirtyminen aikuisiin olisi vähän joustavampi.
– Hyvin vanhemmat pelaajat ottivat vastaan, vaikka pientä kiusantekoakin toki oli.
Peliaika jäi Kataja Basketin kovassa ryhmässä välillä vähille, mutta Lasaroff nautti silti täysillä pelaamisesta ja joukkueurheilusta. Ura huippukohta oli vuoden 2017 mestaruus.
Koripalloilu kiinnosti vielä lukiossa opiskelemista enemmän, mutta armeijassa ajatukset alkoivat muuttua.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Johannes Lasaroff voitti Kataja Basketin riveissä Suomen mestaruuden vuonna 2017.
Tupakaverit ihmeissään
Lasaroff palveli Santahaminassa sotilaspoliisina, ja aikaa pääsykokeisiin lukemiseen jäi vartiovuorojen aikana paljon.
– Välillä vähän tupakaverit ihmettelivät, mutta kyllä sitä jaksoi lukea, kun kannustimet olivat kohdillaan. En ole ikinä lukenut niin paljon.
Lasaroff pääsi sisään Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä, pääaineenaan palvelujohtaminen. Sivuaineita olivat muun muassa laskentatoimi ja yllätys yllätys, urheilujohtaminen.
Yksi urheilujohtamisen opettajista oli korisurallaan kaksi Suomen mestaruutta voittanut Juho Nenonen.
– Ne olivat hyviä kursseja. Vähän samaa asiaa kuin markkinoinnissa, mutta urheilukontekstiin yhdistettynä.
Kun valmistuminen alkoi häämöttää keväällä 2019, virisi ajatus työelämään siirtymisestä. Liekki pelaamiseen alkoi sammua, ja Lasaroff etsi jo töitä Helsingistä.
Sitten avautui mahdollisuus lähempää kuin hän osasi arvatakaan.
Kataja Basketin Riku Tapio siirtyi Suomen Työväen Urheiluliiton pääsihteeriksi, mikä avasi paikan omasta seurasta. Työt alkoivat tuoreena kauppatieteiden maisterina viime syksynä, 24-vuotiaana.
Lasaroffin perehdytysjaksoa auttoi huomattavasti, että hän tunsi ympäristön ja seuraihmiset tarkkaan. Millaista oli siirtyä suoraan pukukopista tuttujen pelaajien pomoksi?
– Hyvin tulemme toimeen. Vuosien varrella on syntynyt sellainen luottamussuhde, että olemme hyvää pataa keskenämme.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Kataja Basket kohtasi Legia Varsovan viime syyskuussa Euroopan cupin ottelussa.
Haalarit jalkaan
Porvoon Tarmon kaudesta 2006-07 dokumenttielokuva Täynnä Tarmoa aiheutti tullessaan vipinää varsinkin koripallopiireissä. Dokumentti näyttää karumman puolen koripallojoukkueen arjesta.
– Se on ehdottomasti lempielokuviani. Eihän urheiluseuroilla koskaan ole liian helppoa, mutta hienoa huomata kuinka paljon seurat sekä Korisliiga sarjana ovat vuosien varrella kehittyneet.
Yhdelläkään suomalaisella koripalloseuralla ei ole varaa rahojen levittelyyn, mutta Kataja Basket kuuluu niihin elinvoimaisimpien kastiin. Toiminnanjohtaja joutuu joka tapauksessa hoitamaan tehtäviä laajalla rintamalla.
– Kuten edeltäjäni sanoi, täällä voi vetää välillä ihan konkreettisesti haalarit jalkaan. Pesukoneen tai sängyn kantohomma voi yllättää silloin tällöin.
Oma korsi kekoon
Kataja Basket on pystynyt luomaan toimivan ja tiiviin yhteisön, joka tukee hyvin opiskelua. Koripalloilijatkin saavat Joensuun Urheiluakatemian piirissä muunnettua aamuharjoituksia opintopisteiksi. Suorituspaikat ja asunnot ovat muutaman sadan metrin päässä toisistaan.
– Ulkomaalaisvahvistuksille on joskus vaikea selittää, että ei täällä tarvitse autoa, kun kaikki on niin lähellä.
"Tämä seura on antanut niin paljon nuoruusvuosina."
Lasaroff työskentelee samalla Joensuun Yrittäjien toiminnanjohtajana, mikä helpottaa myös yhteydenpitoa paikalliseen yritysmaailmaan.
Seuratyö on antoisaa mutta raastavaa, eikä kelloa juuri vilkuilla. Voisi kuvitella, että Lasaroffin koulutuksella ja asenteella aukeaisi jostain rahakkaampi ja monella tavalla helpompikin työpaikka.
Mutta joku vimmattu viehätys siinä urheilumaailmassa. on.
– Tämä seura on antanut niin paljon nuoruusvuosina. Haluan kantaa oman korteni kekoon.