SM-liigan ja Jääkiekkoliiton välinen uusi sopimus jätti paljon avoimia kysymyksiä. MTV Sport selvitti, olisiko SM-liigan joukkuemäärän vähentäminen ja liigakarsintojen palauttaminen mahdollista edes teoriassa.
Videolla syyskuussa tehtyä juttua SM-liigan ja Jääkiekkoliiton valmisteilla olevasta sopimuksesta.
Medioiden sähköpostilaatikoihin kolahti lauantai-iltana tiedote, jossa todettiin, että SM-liigan ja Jääkiekkoliiton välinen sopimus on syntynyt.
Ajankohta oli jokseenkin kummallinen. Rukan maailmancup ja Kimi Räikkösen viimeinen kisa Ferrarilla työllistivät urheilutoimituksia. Yhtä hyvin tiedotteen otsikoksi olisi voinut kirjoittaa ”älä missään nimessä julkaise tätä uutista, koska emme halua, että siitä keskustellaan”.
No, nyt keskustellaan.
SM-liigan karsintojen lakkauttaminen ja joukkuemäärän kasvattaminen ovat kuumia kestoaiheita, jotka nostattavat tunteita läpi kiekkoilevan Suomen.
Onko SM-liiga tuomittu 15 saman joukkueen suljetuksi sarjaksi ikiajoiksi?
Tänne ette tule, meitä on jo täällä ainakin näin monta! Ilveksen päävalmentaja Karri Kivi näyttää mallia.
Pitkät neuvottelut päätökseen
SM-liigan ja Jääkiekkoliitto aloittivat ensimmäiset tunnustelevat neuvottelut jo syksyllä 2017. Neuvotteluja käytiin eri kokoonpanoilla, ja jokainen SM-liigan seura sai tuoda kantansa julki isoista kysymyksistä.
Viimeiseksi neuvottelupöydässä oli neljä miestä. SM-liigaa edustivat liigahallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen ja hallituksen jäsen Heikki Penttilä. Jääkiekkoliiton puolella istuivat Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela ja Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen.
Kaikki 15 liigaseuraa olivat allekirjoittaneet jo ennen loppuneuvotteluita sitoutumuksen, ettei SM-liigan ja Mestiksen välillä haluta järjestää karsintoja vastaisuudessakaan.
Kaudesta 2013-14 lähtien liigakarsinnat on korvannut niin sanottu lisenssijärjestelmä. Mestiksen voittaja on voinut anoa pääsarjalisenssiä, joka oikeuttaa SM-liigassa pelaamiseen.
LUE MYÖS: SM-liigalla positiiviset katsojaluvut – neljällä seuralla jopa kaksinumeroiset kasvuprosentit
Sen jälkeen SM-liigaan on tullut uusia joukkueita pikatahtia. Vaasan Sport nousi SM-liigaan 2014, KooKoo 2015 ja Jukurit 2016. Vaikka KHL:ään siirtynyt Jokerit ja konkurssiin mennyt Blues ovat poistuneet toisesta päästä, joukkuemäärä on noussut 15:een, jota monet jääkiekon seuraajat pitävät liian isona määränä.
MTV Sportin tietojen mukaan kiekkopäättäjienkin keskuudessa myönnetään, että joukkuemäärä kasvoi hallitsemattoman isoksi, kun samalla SM-liigasta vuosi pelaajia kiihtyvällä tahdilla ulkomaille. Tasokkaiden pelaajien määrä ei riitä niin moneen liigaseuraan, mikä näkyy väistämättä pelien tason heittelynä.
Mutta nyt savet ovat housuissa, ja paperi hukassa.
Nousseet seurat ovat joutuneet kamppailemaan liigaosakkeen maksujen kanssa. Liigaosake maksoi esimerkiksi Vaasan Sportille 1,8 miljoonaa euroa. Viime syyskuussa osakkeesta oli vielä maksamatta miljoona euroa.
Vastineeksi liigalisenssiä vastaan saa vuosittain 1,5 miljoonan euron televisiokorvauksen.
Espoon Blues näytti tavan, miten SM-liigan joukkuemäärää voi supistaa.
Irtautuminen Bluesin malliin
SM-liigan seurat ovat tätä nykyä kaikki osakeyhtiöitä, kun HPK:kin muuttui viimeisenä liigaseurana oy-muotoiseksi vuonna 2015. SM-liigaseurat ovat allekirjoittaneet osakassopimuksen, jonka perusteella SM-liigasta ei voi poistaa yksittäistä seuraa.
Osakassopimus tarkoittaa yhtiön omistajien (eli liigaseurojen) välistä sopimusta keskinäisistä suhteista ja suhteesta yhtiöön. Sen rikkominen voi johtaa vahingonkorvauksiin.
LUE MYÖS: Arvuuttelusta kylmään faktaan – SM-liigan älykiekko mullistaa jääkiekon
SM-liigan hallitukseen kuuluva Pekka Ilmivalta on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hän muistuttaa, että joukkuemäärän vähentäminen vaatisi osakassopimuksen purkamista.
– Toinen vaihtoehto on, että liigaseuran lisenssiehdot eivät täyttyisi, Ilmivalta sanoo.
SM-liigan lisenssiehdot edellyttävät, että seurojen talous on oltava riittävän hyvässä kunnossa, kotihallin pitää täyttää vaatimukset ja seuralla on oltava uskottavaa junioritoimintaa.
Espoon Bluesin tapa poistua ”oman käden" kautta on se rajuin. Bluesin taustayhtiö ajautui konkurssiin maaliskuussa 2016.
Mitä jos liigaseura haluaisi vain lopettaa toimintansa omaehtoisesti ja muuttaa näin suomalaista pääsarjajääkiekkoa kokonaisuutena jäntevämmäksi? Patetti- ja rekisterihallituksen nettisivuilla mainitaan, että ”osakeyhtiötä ei voi lain mukaan vapaamuotoisesti lopettaa, vaan sen voi purkaa selvitys- tai konkurssimenettelyllä tai sulautumisen tai jakautumisen kautta”.
SM-liiga on Suomen suosituin ja seuratuin palloilusarja, joka haluaa suojella omaa brändiään.
"Karsintasarjan rahat pieni osa"
SM-liiga on rakennettu omaksi itsenäiseksi yksikökseen, jonka ei välttämättä ei tarvitsisi neuvotella sopimusta Jääkiekkoliiton kanssa.
SM-liigan hallituksen jäsen Heikki Penttilä korostaa kuitenkin, ettei SM-liigakaan halunnut jäädä sopimuksettomaan tilaan. Molemmilla osapuolilla on sopimuksessa kuuden kuukauden irtisanomisaika.
– Suomi on kuitenkin pieni maa, pitää ajatella koko suomalaisen jääkiekkoilun etua, asianajajana työskentelevä Penttilä sanoo.
Penttilä pysyy tiukasti kannassaan SM-liigan sulkemisen eduista. Hän muistuttaa kylmistä lähtökohdista.
– Ne ketkä tietävät taloudelliset lähtökohdat, ovat asiasta samaa mieltä, Penttilä muotoilee.
– Keskitason liigajoukkueen liikevaihto on kuutisen miljoonaa euroa. Se on sama kuin koko Mestiksen liikevaihto.
Penttilän mukaan SM-liiga ei halua ottaa sitä riskiä, että HIFK:n tasoinen brändi katoaisi SM-liigasta yksittäisen huonon kauden takia. Hänen mukaansa HIFK:n lähtö voisi viedä kerrannaisvaikutuksistaan SM-liigan noin 100 miljoonan euron liikevaihdosta viidenneksen.
– Mahdollisesta karsintasarjasta saatavat rahat ovat kuitenkin erittäin pieni osa kokonaisuudessa, hän muistuttaa.
Vanhan hokeman mukaan Mestiksen mestaruus ei kiinnosta ketään, kun ei voi nousta. Ainakin KeuPan maalivahtia Lassi Lehtistä se näytti jonkin verran kiinnostavan.
"SM-liigan ja Mestiksen ero iso"
MTV Sportin tietojen mukaan useimmat Mestiksen seurat ottavat mieluummin SM-liigan antaman rahallisen tuen kuin mahdollisuuden nousuun. SM-liiga on tukenut Mestistä vuosittain 375 000 eurolla, joka jaetaan seurojen kesken.
SM-liiga avustaa niin ikään Mestistä tietoliikennepalveluilla, jonka summaa on Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummelan mukaan vaikea arvioida. Tietoliikennepalveluihin kuuluu monia eri asioita asiakasrekisterinhallinnasta somepalveluihin.
Nummela ei lähde arvioimaan, olisiko nykyisillä Mestiksen joukkueilla mahdollisuuksia organisaatioidensa puolesta pelata SM-liigassa.
– Se on tietysti realismia, että pelillinen ero SM-liigan ja Mestiksen välillä on iso, Nummela sanoo.
– Mestis on kuitenkin tärkeä SM-liigankin joukkueiden kannalta, Nummela sanoo ja viittaa SM-liigan ja Mestiksen seurojen väliseen pelaajavaihtoon.
Eli jos kannatat 12 joukkueen SM-liigaa ja karsintoja, saat kannattaa niitä jatkossakin.
Tosin ei kannata pidättää hengitystä, jos alat odottaa, että milloin kaikki muuttuu haluamaasi malliin.