MTV Urheilun tietojen mukaan suomalaisen jääkiekon sisäpiirissä käydään juuri nyt aktiivisesti keskustelua SM-liigan sarjauudistuksesta. Seurojen eriävät intressit hidastavat kuitenkin uudistusten tekemistä. Ulospäin asiasta vaietaan.
Tapparan ja Ilveksen Tampereen paikalliskamppailut ovat nousseet uudessa Nokia Arenassa SM-liigan kruununjalokiviksi.
Jääkiekon SM-liiga on suurten kysymysten äärellä. Julkinen keskustelu sarjajärjestelmän uudistamisen ja nousukarsintojen palauttamisen ympärillä käy kuumana, ja myös seuroissa on halua uudistuksiin. Kiekko-Espoon ja mahdollisesti myös Jokereiden toiveet noususta SM-liigaan vauhdittavat uudistusten tarvetta entisestään.
LUE MYÖS: Vääntö SM-liigan kulisseissa käy kuumana – Jukka Jalosella ja muilla asiantuntijoilla tiukka näkemys: "Palvelisi kaikkia osapuolia"
MTV Urheilu tavoitti yhtä vaille kaikki SM-liiga-seurojen puheenjohtajat avaamaan näkemyksiään sarjan tulevaisuudesta. Selvisi, että suunnitelmia ja näkemyksiä varjellaan kuin valtionsalaisuutta. Valtaosa puheenjohtajista vaikeni täysin kuin yhteisestä sopimuksesta.
– Oikeastaan en haluaisi tätä kommentoida. Asiaa pohditaan Liiga-tasoisesti Liigan sisällä. Ei ole minusta oikea aika heitellä omia kommentteja julkisuuteen, eräs puheenjohtaja sanoo.
– En mielelläni lähde siitä asiasta keskustelemaan ja spekuloimaan. Se ei tuo mitään erityistä tähän asiaan, toinen vahvistaa viestin.
Puheenjohtajat, jotka suostuivat asiasta puhumaan, tunnistavat muutostarpeet SM-liigassa. Uudistuksia jarruttavat kuitenkin seurojen eriävät mielipiteet.
– Ota 15 ihmistä samaan pöytään ja kokeile sopia sama ruoka kaikille. Siinä on aika monta näkemystä, yksi puheenjohtajista tiivistää tilanteen.
– Sehän on ihan selvä. On erilaisia talousalueita, erilaisia tilanteita, eri intressejä. Varmaan yhteinen intressi on, että kaikki menestyisivät ja pystyisivät tekemään talouden puolella sellaista tulosta, että jatko säilyisi. Mutta ei tule olemaan helppoa sovittaa kaikkien intressejä yhteen.
Tappara ja TPS kohtasivat SM-liigan finaaleissa viime keväänä.
"Loputtomasti ei voi suoraan ottaa"
SM-liiga sai nykyisen muotonsa, kun Jukurit nostettiin sarjaan kabinettipäätöksellä vuodeksi 2016 korvaamaan konkurssiin ajautunut Espoo Blues. Vuotta aiemmin sarjaan oli liittynyt KooKoo, ja vuonna 2014 sarjapaikan sai Sport, joka otti KHL-seikkailulle lähteneen Jokereiden paikan.
Pelaamalla SM-liigaan on noussut viimeksi Kärpät vuonna 2000, kun se kellisti Pelicansin karsintasarjassa voitoin 3–1. Tosin myös hävinnyt Pelicans säilyi pääsarjassa, kun joukkuemäärää tuolloin kasvatettiin.
LUE MYÖS: Jokereiden liigahankkeeseen liittyy valtava Suomi-kiekon kysymys – SM-liigan sisällä on jo puitu joukkuemäärän pienentämistä
SM-liigassa pelaa tällä hetkellä 15 joukkuetta, ja moni pitää joukkuemäärää jo nykyiselläänkin liian suurena. Sarjan kärjen ja häntäpään väliin on kasvanut pelillinen ja taloudellinen kuilu, jonka voi odottaa vain kasvavan.
Kiekko-Espoon ja Jokereiden kiinnostus Liiga-paikkaa kohtaan on nostanut sarjauudistuskeskustelun viime aikoina uusille kierroksille. Kahden pääkaupunkiseudun joukkueen mahduttaminen mukaan ilman muutoksia vaikuttaa seurapomojen mielissä vaikealta.
Sarjajärjestelmään toivotaan muokkausta.
– Ei se (sarjajärjestelmä) varmasti ihanteellinen ole. Kyllä sen näkee helposti, että jotain muutosta kaivataan, yksi MTV Urheilun tavoittamista puheenjohtajista summaa.
– Pitäisi olla vähemmän (joukkueita), se on selvä. Mutta mikä se määrä on? Se voi olla paljonkin, jos (seurojen) asiat ovat kunnossa, toinen sanoo.
Sarjajärjestelmän uudistuksesta puhuttaessa kysymys on suurelta osin sarjan joukkuemäärästä ja nousukarsintojen palauttamisesta. Kysymykset tulevat ajankohtaiseksi mahdollisesti jo ensi syksynä, jos Kiekko-Espoo jättää hakemuksensa Liigaan liittymiseksi.
Kokonaisuus on vaikea. SM-liiga on osakeyhtiö, jonka kaikilla osakkailla, eli seuroilla on sanansa sanottavana muutoksia tehtäessä.
– Yleisellä tasolla voisi sanoa, minkä kaikki ymmärtävät ja tietävät, että joukkuemäärän loputon kasvattaminen tuskin palvelee ketään. Joukkuemäärän karsiminen toisaalta on aika hankalaa johtuen osakkaista ja osakassopimuksista, yksi puheenjohtajista toteaa.
Toinen puheenjohtajista peräänkuuluttaa SM-liigalta selkeää linjausta siitä, miten sarjan joukkuemäärän kanssa toimitaan jatkossa. Jos Kiekko-Espoo ja mahdollisesti joskus myös Jokerit halutaan sarjaan, täytyy nousu- ja putoamisjärjestelmän olla selkeästi tiedossa.
– Kun ja jos strategia ja linjaus tulee olemaan, että otetaan lisää joukkueita, on samalla varmaan sovittava poistumisjärjestelmästä. Miten se tapahtuu? Minkälaisella karsinnalla, ja miten tulijoita otetaan? Otetaanko suoraan vai otetaanko karsinnan kautta? Loputtomasti ei voi suoraan ottaa vain.
Espoo Blues on viimeisin SM-liigasta poistunut joukkue. Seuran taru päättyi konkurssiin vuonna 2016.
Karsinnat takaisin
Jääkiekon SM-liigassa pelattiin nousukarsintoja viimeksi keväällä 2013, kun Ilves ja Jukurit mittelivät paras seitsemästä -sarjassa paikasta auringossa. Ilves säilytti sarjapaikkansa selvin 4–1-voitoin. Karsintojen palauttamisen perään on julkisuudessa kyselty tuosta lähtien.
Keskustelussa juuri nousukarsintojen palauttaminen nousee usein tärkeimmäksi uudistukseksi. Vertauskohtia haetaan muista jääkiekkomaista, esimerkiksi Ruotsista, jossa karsintaottelut keräävät suuria yleisömääriä, ja tunnelma hallissa on huumaava.
Ruotsissa sekä pääsarjassa SHL:ssä että kakkossarjassa Allsvenskanissa pelaa 14 joukkuetta.
LUE MYÖS: Kärppien pettymys kääntyi nousuriemuksi 20 vuotta sitten – Karri Kivi sai vastauksen kysymykseensä: "Mikä on tämän paskan tarkoitus?"
Vastanneista puheenjohtajista osa liputtaa avoimesti nousukarsintojen puolesta. Yhden puheenjohtajan mukaan karsintojen paluu SM-liigaan voisi olla toteutumassa.
– Karsinta, jos olen ymmärtänyt oikein, on vähän lähempänäkin. Se on hyvä idea, ei ole mitään menetettävää.
Karsintojen palauttaminen toisi pudotuspelijunasta pudonneiden joukkueiden peleihin uutta panosta runkosarjan loppuun saakka, eivätkä hännille jumittuneet seurat voisi kaupata pelaajiaan pois kesken kauden. Karsintapelit olisivat suurella todennäköisyydellä myös yleisömagneetteja, mikä voisi paikata seurojen tyhjeneviä kassoja.
– Ehdottomasti pitäisi (palauttaa karsinnat), yksi vastanneista sanoo.
Hän toteaa SM-liigassa kärjen ja häntäpään erojen kasvaneen suuriksi.
– Yksittäisissä peleissä kuka tahansa voi edelleen voittaa kenet tahansa. Sillä tavalla Liiga on tasainen. Jos ajatellaan Liigan kasvamista ja kasvattamista taloudellisesti, ovat nämä erot aika isoja.
Pääsarjasta pudonneiden joukkueiden mahdollisuudet selvitä taloudellisesti arveluttavat puheenjohtajia.
– Molemmin puolin voi perustella. Jos on kova paine ja halu, että uusia joukkueita tulee lisää, ehkä sitten karsinta on ainoita vaihtoehtoja, millä joukkuemäärä saadaan pysymään tolkullisena, yksi karsintoihin hieman skeptisemmin suhtautuva vastaaja sanoo.
– Se on aika raaka tilanne, jos seitsemän miljoonan euron liikevaihdon joukkue lähtee sarjaa alemmas. Sen jälkeen onkin 1,5 miljoonan euron liikevaihto. Ei siitä kovin hyviä tarinoita tule sen osalta. Jos Imatra tai TuTo tai joku nousee, siellä syntyy hienoja tarinoita, mutta toisella puolella syntyy aika surkeita tarinoita.
Yksi vastaajista pitääkin seurojen yhteisen näkemyksen löytämistä karsintojen palauttamiseksi käytännössä mahdottomana.
– Meidän osakkaista osa ei suurin surminkaan suostuisi karsintoihin tällä hetkellä. Sehän on taloudellinen katastrofi sille, joka tippuu.
Yksi vastanneista puheenjohtajista ei halunnut kommentoida mahdollista sarjajärjestelmän muutosta, koska ei ole vielä muodostanut omaa mielipidettään.
Ässät ja Sport kävivät keväällä 2009 tulikuuman karsintasarjan, jota karsintojen paluusta haaveilevat yhä muistelevat. Ässät säilytti lopulta paikkansa SM-liigassa voitoin 4-3.
Miten uudistus toteutuisi?
Suuri hidaste nousukarsintojen palauttamisessa on SM-liigan toimiminen osakeyhtiömuotoisena. Karsinnoissa nousun voittava seura tulisi saada yhtiön osakkaaksi. Samalla putoavan seuran tulisi luopua osakkuudestaan.
Vaihtoehdoksi on väläytelty saman yhtiön alla pelattavia ykkös- ja kakkosliigoja. Suomessa mallista on puhuttu muun muassa niin sanottuna 10+10-mallina, jossa olisi kymmenen joukkueen A-sarja ja kymmenen joukkueen B-sarja, joiden välillä käytäisiin kauden päätteeksi jonkinlaista karsintaa.
Tällä hetkellä malli tarkoittaisi viiden SM-liiga-seuran pudottamista B-sarjaan, johon nostettaisiin mukaan viisi seuraa Mestiksestä.
Yksi vastaajista antaa suoraan tukensa kyseiselle mallille, jota kutsuu Sveitsin malliksi. Sveitsissä pääsarja National Leaguessa pelaa 14 joukkuetta ja kakkossarja Swiss Hockey Leaguessa 10 joukkuetta.
– Ei olisi huono se Sveitsin malli rakenneltuna. Kaikki olisivat samassa yhtiössä, karsinnat olisi siinä välissä. Silloin se talous voitaisiin varmistaa, että se, joka tippuu, se ei tekisi konkurssia.
KYSELY: Millaisen jääkiekon SM-liigan haluat? Vastaa kahteen kuumaan kysymykseen
Kysyttäessä niin sanotusta Sveitsin mallista myös muut puheenjohtajat osoittavat orastavaa kiinnostusta. Vikojakin löytyy.
– Se voi olla urheilullisesti ihan kiinnostava ajatusviritelmä, mutta voi olla, että kokonaisuudessa on aika isoja haasteita, eräs toteaa.
– Siinä käy varmaan hyvin niille miljoonan euron liikevaihdon (Mestis-)joukkueille, koska se todennäköisesti tulee kasvattamaan niiden budjettia.
Mutta entäs niille seitsemän miljoonan euron liikevaihdon (SM-liiga-)joukkueille? Onko niillä enää sitten mitään resurssia kilpailla ylemmän lohkon kanssa, kun liikevaihdot tippuvat, jos tällä hetkelläkin on resurssierot aika isot nykyisessäkin liigassa?
Yksi vastaajista esittelee rautalankamallin, jolla karsintasysteemi voitaisiin saada toimimaan myös nykyisessä mallissa, jossa SM-liiga toimii osakeyhtiönä ja Mestis Jääkiekkoliiton alaisuudessa.
Mallissa karsinnan kautta pääsarjapaikan saavuttavalla Mestis-joukkueella olisi ennalta määritelty aika aikaa lunastaa SM-liiga-joukkueen osake ennalta määriteltyyn hintaan.
– Heitetään nyt vaikka kolme miljoonaa euroa. Se on suuruusluokkana kolmen vuoden TV-tulot. Onko se sitten paljon vai vähän? Joku voisi sanoa, että se on helvetin vähän. Joku taas sanoo, että se on paljon, puheenjohtaja pyörittelee.
– Siinä samalla mitattaisiin sen Mestis-joukkueen todellista halua ja kykyä. Joku voi sanoa, että eivät ne selviydy sellaisesta rahasta, se on liikaa. Ovatko ne sitten valmiita tulemaan 6–8 miljoonan euron liikevaihtobisnekseen? Se on sellainen kriteeri, että sillä mitataan taustajoukkojen sitoutumista.
Jos Mestis-joukkue ei pystyisi lunastamaan osaketta, SM-liiga-joukkue jatkaisi SM-liigassa ja Mestis-joukkue Mestiksessä.
– Tämä on tosi raaka yksinkertaistus, puheenjohtaja painottaa.
– Jos seuraavana vuonna olet karsijan paikalla, sehän on sama leikki sitten. Jos tipahdat, saat rahan takaisin. Siinä on kuitenkin monia ongelmia, kuten liikevaihtojen sovittaminen putoajalla. Ne ongelmat seuraavat aina, jos pitää pois lähteä.
Kiekko-Espoo on tehnyt Mestiksessä määrätietoista työtä kohti nousua SM-liigaan.
Vaikeaa tulee olemaan
SM-liiga kertoi viime vuonna selvittävänsä sarjan tulevaisuuden näkymiä. Valmista pitäisi olla kevään aikana. Mitä keväällä on odotettavissa, ei ole kerrottu julkisuuteen. MTV Urheilu tavoitteli SM-liigan puheenjohtajaa Heikki Hiltusta kommentoimaan asiaa, mutta hän oli työmatkan vuoksi estynyt.
Moni suhtautuu kuitenkin skeptisesti uudistusten läpi saamiseen.
SM-liigassa on 15 osakasta, joista jokaisella on omat intressinsä ja tavoitteensa. Myös seurojen lähtökohdat ovat kuin yö ja päivä. Toisessa päässä ovat vauraat suurten talousalueiden seurat. Toisessa pikkupaikkakunnilta ponnistavat seurat, jotka kamppailevat olemassaolostaan.
– Muutoksia olisi varmaan voinut tulla, jos covid olisi aiheuttanut sen, että jotkut seurat olisivat joutuneet niin pahaan paikkaan taloudellisesti, kuten Mestiksessä kävi SaPKolle. Se olisi varmaan pakottanut muutoksiin. Mutta, että päästäisiin muutoksiin yhteisellä sopimuksella, valitettavasti en näe tällä hetkellä näköpiirissä sellaista.
Myöskään toinen puheenjohtajista ei odota asiassa pikaista etenemistä.
– Varmaan, jos joku toisi täydellisen superratkaisun, kaikki olisivat tyytyväisiä. Mutta kyllä se kaukana on. En edes uskalla lähteä arvaamaan, kuinka monta vuotta siihen menee, hän sanoo.
– Mutta kyllä asiaa pyöritelty ja pohdittu on. Aina pitää yrittää kehittyä ja strategiaa hioa. Ei voi jäädä odottelemaan, miten käy.
Kaikesta huolimatta puheenjohtajat pitävät SM-liigan selvitystyötä hyvänä asiana. Yksi toivoisi asian ympärillä käytävän enemmänkin keskustelua. Tällä hetkellä keskustelua on hänen mukaansa "vähän niin kuin varottu”.
– Ei ole sellaista, että seurat istuisivat yhdessä tilassa, ja vaikka vuorokausi käytäisiin läpi, mitä se (uudistus) kellekin tarkoittaa. Sitä minä oikeastaan kaipaisin, että voisi avoimesti jokainen sanoa mielipiteensä.
Tällä hetkellä keskustelu on yksittäisten avausten varassa.
– Nyt jos joku aukaisee keskustelun, jos se on pieni seura, niin suuret seurat suuttuvat. Jos se on suuri seura, pienet seurat suuttuvat, puheenjohtaja kuvailee tilannetta.
– Ehkä talous ja urheilullisuus eivät ohjaa sitä keskustelua, vaan sitä ohjaavat kaikkien seurojen oma talous, taustat, intohimot ja joskus hyvin pienetkin asiat.
Vastaajien joukosta löytyy myös niitä, jotka uskovat ratkaisun kaikesta huolimatta löytyvän. Yksi vastaaja vakuuttaa, että sarjan yhteinen hyvä painaa puntarissa.
– Kyllä aika paljon uskon, että se johonkin johtaa. Jo ihan senkin takia, että kuitenkin on kaksi kandidaattia, jotka ovat uskottavia jollain aikavälillä, yksi puheenjohtaja sanoo.
– SM-liiga on meidän yhteinen asia. Jos on yhteinen mielipide, mikä se ikinä onkaan, sen mukaan sitten mennään. Aika avoin lopputulemalle olen, mikä yhteisesti päätetään. Ei ole hirveätä kiihkoa minkään ratkaisun puolesta tai mitään vastaan, kun on järkevä suunnitelma ja järkevä strategia.