Sorrutko sinäkin doomscrollaukseen? Tätä se tarkoittaa

Doomscrollauksesta eli "tuomiopäivän surffailusta" muodostui ilmiö jo korona-aikana. Doomscrollingissa ihminen selaa puhelimellaan jatkuvasti uutisia saadakseen mahdollisimman paljon tietoa, vaikka uutisista ja infoähkystä ei tule hyvä olo. 

Moni etsii uutisista mielenrauhaa, mutta saa pettyä

Ukrainan sota saattaa entisestään lisätä doomscrolling-ilmiötä: moni etsii uutisista tiedonmurusten lisäksi hyvää oloa ja jonkinlaista varmistusta, mutta joutuu usein pettymään. Kriisin keskellä voi olla vaikeaa löytää hyviä uutisia.

Ihmisaivot kuitenkin osaavat oivasti etsiä uhkia ympäristöstä – se on ollut selviytymisemme kannalta tärkeää. Aivomme osaavatkin keskittyä negatiiviseen.

Toisaalta puhelin hakeutuu monesti käteen kuin huomaamatta. Suurin osa älylaitteiden käytöstämme on nimenomaan sosiaalisen median käyttöä ja muuta nopeatempoista tekemistä, joka on viemässä keskittymiskyvystämme viimeiset rippeetkin.

Lue myös: Ahdistaako? Näin toimit ja selviät kriisitilanteessa – katso kattavat toimintaohjeet

Moni suojaa jo itseään uutisia välttämällä

Moni on kuitenkin jo herännyt doomscrollingin ongelmiin. Uutisten vältteleminen on noussut hyväksyttäväksi tavaksi hoitaa omaa mielenterveyttä.

Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimusartikkelin mukaan uutisten välttelylle on monia syitä. Yksi on saman aiheen jatkuva käsittely uutisissa. Esimerkiksi Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin alituinen läsnäolo uutisissa sai ihmiset välttelemään uutisia, koska he eivät kestäneet lukea enää enempää Trumpista.

Emotionaalisessa uutisten välttelyssä on kyse itsen suojaamisesta. Uutisointi voi aiheuttaa raskaita tunteita, kuten pelkoa, vihaa, surua ja ahdistusta. Tutkimuksessa emotionaalinen uutisten välttely korostui erityisesti 18–34-vuotiaiden keskuudessa.

Lue myös: Huoli sodasta läpäisee yhteiskunnan – vanhemmille tärkeä neuvo: "Pelkäänpä, että kohta nähdään vielä rajumpia sisältöjä"

Lue uutisia kerran päivässä

Maailman terveysjärjestö WHO kehotti jo koronapandemian aikana vähentämään koronauutisten katsomista tai kuuntelua, jos ne tuottavat ahdistusta tai stressiä. Uutisia kannattaa lisäksi lukea vain luotetuista lähteistä.

Uutiset voi myös lukea vain kerran tai kaksi päivässä ja tiettyyn aikaan, jotta niitä ei selaa jatkuvasti. Uutisten selaamisen jälkeen tulisi tietoisesti miettiä, millaiseksi ne olon tekivät: voimaantuneeksi ja hyväksi, vai sittenkin hemostuneeksi?

Jos puhelimen jatkuva selaaminen ahdistaa, sitä tulisi rajoittaa – siitä huolimatta, että rajoittaminenkin voi ainakin aluksi aiheuttaa ahdistusta. 

Katso myös: Pystytkö olemaan päivän ilman älypuhelinta? Haaste voi paljastaa yleisen ongelman. Juttu jatkuu videon alla.

Uutistaukokaan ei jatku ikuisesti

Jyväskylän yliopiston artikkeli myös huomauttaa, ettei uutistauko välttämättä ole pysyvä; usein se kytkeytyy vahvasti tiettyyn henkilöön, ajanjaksoon tai tapahtumien kulkuun. Esimerkiksi koronapandemia tai Ukrainan sota voisivat aiheuttaa välttelyä määräajaksi. Palaa uutisten pariin, kun koet, että siitä on jälleen enemmän iloa ja hyötyä kuin haittaa.

Lue myös: Littoislaiselta K-Marketilta kiitelty päätös: Poikkeuksellinen näky odotti asiakkaita lööppihyllyllä – "Perheen pienimmille asiaa on vaikea selittää"

Lue myös: Jos heräät keskellä yötä, kokeile näitä keinoja saadaksesi taas unta

Katso myös: Moni pelkää ahdistusta, vaikka ei tarvitsisi – tästä hankala tunne kertoo:

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Jyväskylän yliopisto, Merriam-Webster, Health