Etätyö on koronapandemian aikana tullut monille tutuksi. Omien kasvojen tuijottaminen videoneuvottelussa voi kuitenkin aiheuttaa seurauksia, jotka jatkuvat vielä pitkään.
Uutisoimme aiemmin Lisasta, joka tajusi koronapandemian vaikuttaneen itseensä yllättävällä tavalla: hän on tuijottanut etätöissä omia kasvojaan Zoom-sovelluksen videopuheluissa niin kauan, että koki sen vaikuttaneen jopa mielialaansa. Ainakin tämä tutkimus vaikuttaisi nyt vahvistavan Lisan havainnon, kertoo New York Post.
Lue myös: Viiden minuutin "burritokikka" voi vähentää stressiä – kokeile vaikka kesken etätyöpäivän
"Zoom-dysforia" iskee
Harvardin tutkimustiimin löydöksissä kuvaillaan eräänlaista Zoom-dysforiaa, joka aiheutuu jatkuvista videopuheluista sekä sosiaalisen median käytöstä.
Videoneuvotteluissa ihminen tuijottaa itseään ruudun kautta pitkiäkin aikoja, jolloin mielikuva omasta ulkonäöstä saattaa vääristyä. Ongelmia aiheuttaa ja lisää myös se, että moni käyttää filttereitä parantaakseen ulkonäköään.
– Lisääntynyt videotapaamisissa käytetty aika, somen käyttö ja filttereiden käyttö näillä alustoilla pandemian aikana on johtanut huonontuneeseen minäkuvaan ja mielenterveyteen, varsinkin nuoremmilla naisilla, tutkimustiimi kuvailee.
Jo aiemmin on puhuttu Snapchat-häiriöstä, jossa jatkuva filttereiden käyttäminen saa ihmisen ajattelemaan, että hänen pitäisi jatkuvasti näyttää "filtteröidyltä versiolta" itsestään. Toisaalta monia vaivaa koronapandemian jäljiltä myös ”Zoom-uupumus".
Lue myös: Ärsyynnytkö pienistä, unohteletko asioita? Saatat kärsiä "karanteeniaivoista" – asiantuntija kertoo, mistä helpotusta
Kameran kuva ei ole totuus
Kameran esittelemään todellisuuteen ei toki voi luottaa: kuvausetäisyys ja kameran linssi vaikuttavat muun muassa siihen, miten kapeilta tai pyöreiltä kasvot näyttävät. Siksi kameran kuvaa ihmisestä ei voi pitää totuutena.
Kameran objektiivi vaikuttaa ihmisen ulkonäköön. Näissä kuvituskuvissa on sama henkilö.
– Elämä, jota vietetään suhteettomasti Zoomissa, voi laukaista itsekriittisen, vertailevan vasteen. Se johtaa siihen, että ihminen hakeutuu lääkärilleen hoitoihin, joita hän ei välttämättä ole edes ajatellut ennen kuin tuijotti kuukausien ajan videoruutua, tutkijat sanovat.
Netissä tehtyyn selvitykseen osallistui 7000 henkeä. 70 prosenttia heistä koki jonkinlaista stressiä tai ahdistusta siitä, että koronapandemian hellittäessä on aika palata muiden ihmisten pariin esimerkiksi harrastusten myötä.
Noin 30 prosenttia vastanneista aikoi jollain tavalla panostaa ulkonäköönsä, jotta saisi ahdistuksen hallintaan.
Lue myös: Tietokirjailija löysi yllättäen yleisimmän syyn psyykkisille sairauksille: "Ei saa korostaa liikaa perinnöllisyyttä"
Mitä ahdistuneempi ihminen, sitä enemmän filttereitä
Suurimpia epävarmuuden aiheuttajia olivat lihominen, ihon epätasainen väri ja arvet sekä rypyt.
Ihmisillä, jotka käyttivät somea yli 20 tuntia viikossa, ahdistuksen taso oli muita korkeampi. Mitä ahdistuneempi ihminen oli, sitä enemmän hän käytti filttereitä sosiaalisessa mediassa. Filttereitä käyttäneet vastaajat olivat myös hakeutuneet mielenterveyspalveluiden pariin muita todennäköisemmin.
Katso myös: Zoomissa voi pitää myös hauskaa! Graham keksi tavan yllättää. Juttu jatkuu videon alla.
0:44
Grahamin "videoneuvotteluyllätys" saa sinutkin hieraisemaan silmiäsi!
Oletukset ulkonäöstä "saattavat johtaa tarpeettomiin kosmeettisiin toimenpiteisiin"
Ahdistus "live-elämään" palaamisesta oli erityisen suurta 18–24-vuotiaissa, jotka käyttivät filttereitä videoneuvotteluissa: heistä 85 prosenttia kertoi kokevansa ahdistusta, kun filtterittömien ryhmässä vastaava luku oli 58 prosenttia.
– Muutokset omakuvassa ja ahdistus, joka on seurausta jatkuvista videoneuvotteluista, saattavat johtaa tarpeettomiin kosmeettisiin toimenpiteisiin varsinkin nuorilla aikuisilla, jotka ovat pandemian aikana altistuneet enenevissä määrin nettialustoille, kuten videoneuvotteluille, sosiaaliselle medialle ja filttereille, tutkimusta tehneen ihotautilääkäri Shadi Kouroshin ja kollegoiden tiimi kuvaili Wiredin mukaan.
Selvitys kertonee yleisemmästä trendistä, mutta sillä on myös rajoituksensa: koska kyselyä jaettiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, se saattoi vääristää vastaajajoukkoa paljon somea käyttävien suuntaan.
Lue myös: Pyörivätkö ajatukset päässäsi? Helppo kikka voi lopettaa yliajattelun hetkessä – "Hyödyllisin neuvo, jonka olen koskaan kuullut"
Lue myös: Psykologi kertoo, millaiset ihmiset ovat alttiita ahdistukselle – yleinen toimintatapa ruokkii tuntemusta: "Siinä piilee ansa"
Katso myös: Karsastatko ulkonäköäsi? Älä opeta lapsiasi samaan – "sikuisille tuhannen taalan paikka":
1:47
Lähteet: Nypost.com, Sciencedirect.com, Liebertpub.com, Wired.co.uk