Israelin ja Palestiinan tilanteella on valtava historiallinen konteksti, joka selittää tämän päivän tilannetta.
Kuluneita päiviä suomalais-palestiinalainen valokuvaaja Nora Sayyad kuvaa muutamalla sanalla: suru, ahdistus ja tyrmistys. Työt ovat viivästyneet, yöllä uni ei ole tullut.
– Tapahtumat ovat herättäneet täyden voimattomuuden tunteen, Sayyad kuvailee.
Suomalais-palestiinalainen valokuvaaja Nora Sayyad.
Koko isän puolen suku asuu Palestiinassa Jerusalemissa ja Länsirannalla.
– Ovat asuneet jo satoja, satoja vuosia, Sayyad toteaa.
Sayyad soitti isälleen heti, kun tilanne Palestiinassa eskaloitui Hamasin hyökättyä muutama viikko sitten Israeliin ja Israelin alettua vastaiskuna pommittaa Gazaa. Perhe on toistaiseksi pysynyt turvassa.
Omaisten vointi ja turvallisuus eivät ole kuitenkaan ainut asia, jota Sayyad pohtii. Ahdistusta Sayyadissa herättää kontekstin puute, kun Palestiinan tilanteesta uutisoidaan.
Kun kysyn Sayyadilta, mitä mieltä hän on Hamasista, hän ei halua vastata suoraan.
– Miksi palestiinalaisilta aina kysytään, mitä mieltä olemme Hamasista? Tämä sama kysymys kysytään joka ikinen kerta, kun Palestiina on länsimaisissa uutisissa. Palestiina saavuttaa länsimaiset uutiset vain, kun jotain on tapahtunut Israelissa. Sen sijaan palestiinalaisten kohtaama arkinen väkivalta ja tappaminen eivät ole koskaan uutisissa.
Ihmiset surevat kuolleita omaisiaan Nasserin sairaalassa 27. lokakuuta 2023. Israel teki ilmaiskuja Khan Younisiin Gazaan muutamaa päivää aikaisemmin.
Juutalaiset pakenivat antisemitismiä
Otetaan siis selvää kontekstista. Kysyn asiaa Suomen Lähi-idän instituutin tutkija Antti Tarvaiselta, jonka puhelin on soinut viime aikoina tiuhaan tahtiin. Hän on viettänyt Palestiinassa pitkiä aikoja.
Tarvainen nostaa esille kaksi kontekstia: antisemitismin ja asuttajakolonialismin.
Niitä ymmärtääkseen on hyvä tietää, mitä Euroopassa tapahtui toisen maailmansodan aikaan. Ja millainen Palestiinan väestö oli silloin.
– Vielä 1800-luvulla sionistiset johtajatkin puhuivat Palestiinan alueesta Palestiinana. 1850-luvulla noin 6-7 prosenttia Palestiinan alueen asukkaista oli juutalaisia, 10 prosenttia kristittyjä ja loput muslimeja.
Juutalaiset olivat paikallisia, Lähi-idän juutalaisia. Tänäkin päivänä miehitetyllä Länsirannalla elää palestiinanjuutalainen yhteisö.
1800–1900-luvun taitteessa Euroopassa syntyi sionistinen liike, joka halusi pelastaa Euroopan juutalaiset antisemitismiltä. Se lupasi ratkaista Euroopassa laajalle levinneen antisemitismin siirtämällä Euroopan juutalaisia Palestiinaan. Sen visioksi muodostui perustaa oma kansallisvaltio, kuten tuolloin oli tapana.
– Antisemitismi kielsi juutalaisten, jotka olivat pitkään asuneet Euroopassa, kuulumisen alueelle, kertoo Tarvainen.
Suurin antisemitismiä pakeneva muuttoliike kohdistui 1920-luvulla Yhdysvaltoihin. Sieltä moni juutalainen löysi uuden kodin. Vuonna 1924 Yhdysvallat alkoi rajoittaa juutalaisten muuttoa, joka osaltaan johti kasvavaan väestöpaineeseen kohti Palestiinaa.
– Sionistinen liike neuvotteli kansallisvaltion perustamisesta Palestiinaan niin aluetta hallinneiden ottomaanien kuin britti-imperiumin kanssa. Lopulta britti-imperiumi toimi ratkaisevana kätilönä. Sillä oli alueella omia geopoliittisia intressejä, sanoo Tarvainen.
Lue myös: MTV Jerusalemissa: Tilanne Gazassa erittäin vaikea – "Liki puolet sairaaloista suljettu"
Israelin valtion synty
Näitä olivat muun muassa Egyptin ja Suezin kanava, mutta myös itsessään pyhän maan hallinta. Myöhemmin sionistinen liike hyökkäsi aseellisesti Palestiinasta kiinni pitävää brittihallintoa vastaan ja onnistui ajamaan sen pois alueelta.
Vuonna 1948 Israelin valtion syntyessä 750 000 palestiinalaista karkotettiin kodeistaan. Israelin itsenäisyysjulistuksen yhteydessä lukuisat arabivaltiot ja Palestiina julistivat sodan Israelia vastaan, koska näkivät sen kolonialismin jatkeena alueella.
Jo 1800-1900 -luvulla käynnistyi juutalaisten muuttoaaltoja. Suurin pakolaisaalto tapahtui Saksan kansallissosialismin voimistuessa 1930–1940 -luvulla, kun juutalaiset pakenivat keskitysleirejä ja tappamista. Vuoden 1948 jälkimainingeissa myös antisemitismi arabimaissa kasvoi, kun satoja tuhansia juutalaisia karkotettiin.
– Lähi-idän juutalaiset ja Etiopian juutalaiset ovat kohdanneet israelilaisessa yhteiskunnassa valtavasti kulttuurista ja taloudellista rasismia ja syrjintää aškenasi-eliitin taholta. Sionistisen ideologia esittää aškenasi-juutalaiset eurooppalaisen kehityksen ajureina, vastakohtana "takapajuisille" Lähi-idän juutalaisille ja arabeille. Tämän kaltainen rasismi on eurooppalaiselle asuttajakolonialistisille ideologioille hyvin tyypillistä, kertoo Tarvainen.
Moni paikallinen juutalainen myös vastusti sionistista projektia peläten väkivaltaista vastakkainasettelua.
Lähi-idän instituutin tutkija Antti Tarvainen
Asuttajakolonialismi on väkivaltainen prosessi
Asuttajakolonialismista taas ei Tarvaisen mukaan keskustella yhtä paljon Palestiinan yhteydessä. Se tarkoittaa uuden alueen miehittämistä uudella väestöllä niin, että alkuperäinen väestö karkotetaan alueelta. Australia, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka ja Uusi-Seelanti 1800-luvulla ovat tästä esimerkkejä.
– Kaikki asuttajakolonialismiprojektit ovat hyvin väkivaltaisia. Niiden tavoitteena on ollut tyhjentää maa eurooppalaisille ja perustaa uusi täydellinen utooppinen yhteiskunta alkuperäiskansan raunioille, Tarvainen sanoo.
Israel aloitti sodan 5. kesäkuuta 1967 tekemällä hyökkäyksen Egyptin lentokentille. Israelissa nämä toimet nähtiin ennaltaehkäisevänä itsepuolustuksena. Sodan osapuolia olivat Egypti, Jordania ja Syyria.
Monet arabivaltiothan esitti tässä julkisesti yhtenäistä linjaa toimia sotilaallisesti Palestiinan puolesta, mutta olivat tosiasiassa voimakkaan jakautuneita keinojen suhteen. Osa kannatti sotilaallista toimintaa, osa taloudellista ja diplomaattista eristämistä. Tämä jakautuminen vaikutti myös arabiarmeijoiden kyvykkyyteen.
Sodan seurauksena Israel miehitti Länsirannan, Gazan ja Golanin kukkulat. Tapahtumat tunnetaan nimellä kuuden päivän sota. Sodan seurasta on myös nykyajan tilanne: Israel perustuu vuoden 1948 rajoihin, mutta se miehittää myös vuonna 1967 vallattuja kohteita, eli Länsirantaa ja Gazaa.
Lue myös: Järkyttäviä lukuja Gazasta: Yli 1,6 miljoonaa ihmistä kriittisen avun tarpeessa
Terroristeja vai vapaustaistelijoita?
Sayyad muistuttaa, kuinka Yhdysvaltain alkuperäiskansat sieppasivat eurooppalaisia kolonialisteja. Etelä-Afrikan vastarinta oli ruma. Haitissa orjuutettujen vallankumous johti lukemattomiin kuolemiin. Ovatko Hamasia kannattavat palestiinalaiset terroristeja vai vapaustaistelijoita?
– Sorretut turvautuvat väkivaltaan siksi, koska heillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Palestiinalaisilla on laillinen oikeus aseelliseen vastarintaan. Aseellisella taistelulla on säännöt. Sama laki kieltää siviileihin kohdistuvat iskut. Israelin ja maailman silmissä palestiinalaisten vastarinta on laitonta.
Britannian yleisradioyhtiö BBC ei käytä terrorismi-sanaa Hamasista. Israelin lisäksi Yhdysvallat, Kanada, Egypti ja EU ovat luokitelleet Hamasin terroristijärjestöksi.
Palestiinan valtion taas on tunnustanut 140 maata. Kysymys siitä, missä määrin Hamasin iskuja pitää ymmärtää historian kautta, on nostattanut Israelin edustajissa suoranaista raivoa. Asia on kiristänyt YK:n ja Israelin suhteet äärimmilleen.
Israelin YK-suurlähettiläs Gilad Erdan vaati viestipalvelu X:ssä YK:n pääsihteerin António Guterresin välitöntä eroa sen jälkeen, kun tämä oli sanonut, että Hamasin hyökkäykset eivät tapahtuneet "tyhjiössä".
Hamasin isku on saanut vaikutusvaltaista ymmärrystä myös Turkista.
Israeliin verisen iskun tehnyt Hamas ei ole terroristijärjestö vaan vapaustaistelijaryhmä, katsoi myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Kurdien vastarintaan Erdoğanin ymmärrys kuitenkaan ei taivu.
0:48
Satelliittikuvat näyttävät Gazan ennen ja jälkeen.
Hamas loi toivoa Gazassa
Hamasin kannatuksen ensisijainen syy eivät ole kuitenkaan siviileihin kohdistuvat iskut, sanoo Tarvainen.
– Siviileihin kohdistuvat iskut ovat yksiselitteisesti terrorismia, ja juutalaisuuden syyllistäminen Israelin hallinnon politiikasta on yksinkertaisesti antisemitististä. On tärkeää pohtia, miksi Hamas on syntynyt. Ei tarvitse kuin katsoa Gazan tilannetta, sanoo Tarvainen.
Gazan tilanne on lohduton. Ennen sotaa ruokaa Israel kontrolloi muun muassa ruokakuljetuksia Gazaan ja on laskenut toimitetun ruuan minimikalorimääriä. Sähköä tarjotaan päivittäin muutamiksi tunneiksi. Alueella asuu useamman sukupolven pakolaisia, jotka toivovat paluuoikeutta alueille, jotka Israel miehitti vuonna 1948. Palestiinalaisilla on kansainvälisen oikeuden takaama paluuoikeus, jonka toteutumisen Israel estää.
Usealle palestiinalaiselle avain on vahva symboli. Moni säilyttää vanhan kotinsa avainta.
Gaza 27. lokakuuta 2023.
"Palestiinalaisten jokapäiväinen elämä on tehty mahdottomaksi"
Idän ja lännen, eritoten Yhdysvaltojen ja Kiinan sekä Venäjän välisessä suurvaltataistelussa Lähi-idästä tulee helposti sijaissodan lava. Siinä unohtuvat siviilit.
Sayyad haluaa muistuttaa palestiinalaisten arjen ahdingosta.
– Palestiinalaisten jokapäiväinen elämä on tehty mahdottomaksi. Palestiinalaiset vain toivovat saavansa rauhallisen elämän ja ihmisoikeudet.
Kaikista palestiinalaisista yhden viimeaikaisen tutkimuksen mukaan 34 prosenttia äänestäisi Hamasia. Niin Hamas kuin Länsirannalla valtaa pitävä palestiinalaishallinto nähdään palestiinalaisten keskuudessa korruptoituneena ja epäluotettavana. Kun palestiinalaiset viimeksi äänestivät vuonna 2006, palestiinalaishallintoon oltiin todella turhautuneita. Hamas teki paljon sosiaalityötä Gazassa ja Länsirannalla hankkien ruohonjuuritason kannatusta. Heistä tuli tuore ja voimakas vastarinnan symboli.
Sayyad on samaa mieltä.
– Palestiinalaiset ovat hyvin pettyneitä puolueisiin, jotka ovat vuosien saatossa ajautuneet Israelin pelinappuloiksi ja korruptioon.
Osa koki Hamasin iskut voimannäyttönä
Hamasin ei siis voi katsoa edustavan kaikkia palestiinalaisia. Osa kuitenkin kannattaa.
– Osa koki seitsemännen päivän iskut voimannäyttönä, jolla onnistuttiin horjuttamaan Israelia ja nostamaan Palestiina maailmankartalle, Tarvainen toteaa.
Sayyad tuomitsee siviileihin kohdistuneet iskut ja väkivallan.
– Samalla ymmärrän sorretun oikeutta puolustautua. Se onkin todella ristiriitaista sodassa. Ei tulisi olettaa, että sorrettujen tulisi olla täydellisiä uhreja. Samojen lakien pitäisi koskettaa kaikkia.
Monen palestiinalaisten elämää leimaa syvä näköalattomuus. Se on antanut myös antisemitismille ja nationalismille kasvutilaa. Sayyadin mukaan on kuitenkin tärkeää muistaa, että on myös antisionistisia juutalaisia ryhmiä.
– Sorron vastustaminen ei ole antisemitismiä. Uskon, että aseellista vastarintaa tulee olemaan niin kauan, kuin ylläpidetään miehitystä ja apartheidia, sanoo Sayyad.
Israelin siirtokunnat laittomia
Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Lukuisat YK:n päätöslauselmat toteavat tämän.
Siirtokunnat ovat Israelin perustamia vain juutalaisille tarkoitettuja asuinalueita, joita Israel on rakentanut kuuden päivän sodasta lähtien 1967 vallatuille alueille. Israel on laajentanut siirtokuntia ja perustanut uusia. Siirtokuntien koko vaihtelee kymmenien ihmisten kylistä kaupunkeihin. Konfliktit siirtokuntalaisten ja palestiinalaisten välillä ovat jatkuvia.
Palestiinalaisten oikeuksia rajoitetaan eri tavoin Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa, Gazassa ja Israelin valtion rajojen sisällä. Usean ihmisoikeusjärjestön ja YK:n erityisedustajan mukaan rajoitukset täyttävät apartheidin eli laillistetun rotusorron tunnusmerkit. Palestiinalaiset on jaettu eri asuinalueille ja heidän liikkumisvapauttaan on rajoitettu etnisen taustan mukaan.
Miksi Israel saa toteuttaa laitonta siirtokuntapolitiikkaa?
Miksi Israelin annetaan toteuttaa laitonta siirtokuntapolitiikkaa?
– Jostain syystä meidän on vaikea puhua tästä, ilman että tähän sekoittuu uskonnollisia tulkintoja – tai se valtava ja aiheellinen syyllisyys, joka meillä on eurooppalaisesta antisemitismistä ja holokaustista, sanoo Tarvainen.
Moni juutalainen yhteisö on joutunut viime viikkojen aikana häirinnän kohteeksi. Juutalaisia kouluja on suljettu maailmalla.
Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tekemä politiikka on myös hyödyntänyt Tarvaisen mukaan syyllisyyden tunnetta. Tarvaisen mukaan länsimaat eivät osaa ottaa tilanteeseen selkeää kantaa, mikä puolestaan vauhdittaa antisemitismiä maailmalla. Myös Euroopan roolin tunnustaminen palestiinalaisten kärsimyksessä unohtuu.
– Tämä on hyvin vahingollista niiden kaikkien juutalaisten osalta, jotka pyrkivät toimimaan rauhan puolesta, Tarvainen sanoo.
Tosiasia ovat myös taloudelliset ja geopoliittiset valtasuhteet. Israel on tällä hetkellä Piilaakson jälkeen maailman johtava teknologiatalous. Kasvava trendi ovat olleet erityisesti start up -yrityset.
– Palestiinalla ei lähtökohtaisesti ole tarjottavana merkittäviä taloudellisia resursseja. Lisäksi lännelle on geopoliittisesti ja turvallisuuspoliittisesti hyötyä Israelista. Israel on tärkeä alueellinen kumppani länsimaille, Tarvainen sanoo.
Tarvaisen mukaan on myös tärkeä muistaa, mitä tapahtuu valtioiden julkilausumien pinnan alla.
– Useat Persianlahden, Pohjois-Afrikan maat ja Jordania, jotka julkisesti puhuvat kauniita Palestiinan puolesta, ovat tehneet talous- ja turvallisuusyhteistyötä Israelin kanssa vuosikymmeniä.
Lisäksi julkiseen keskusteluun sodasta assosioituu ja sekoittuu laajemmin islam ja maahanmuutto, Sayyadin mukaan erityisesti arabiviha.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on valinnut hallituskumppaneikseen äärioikeistolaisia puolueita.
Israelin poliittinen tilanne ennen sotaa levoton
Mutta myös Israel on viime aikoina jakautunut kahtia. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on valinnut hallituskumppaneikseen äärioikeistolaisia puolueita.
Laajoja mielenosoituksia on nähty helmikuusta alkaen aina syksyyn saakka. Israelissa ei ole varsinaista perustuslakia, vaan korkein oikeus on toiminut hallituksen toimien valvojana, eräänlaisena perustuslakituomioistuimena. Tämä niin kutsuttu ”kohtuullisuuslauseke” kuitenkin poistettiin heinäkuussa.
Kiisteltyä lakipakettia vastustivat jopa Israelin asevoimien IDF:n reserviläiset, jotka näkivät maan luisuvan kohti diktatuuria.
Lue myös: Satelliittikuvat näyttävät Gazan ennen ja jälkeen
"Hyväksikäyttävät juutalaisten kollektiivista traumaa"
Sayyadin mielestä kyseessä ei ole uskonnollinen kysymys, vaan ihmisoikeuskysymys.
– On hyvin ironista ja sydäntä kalvavaa, että sionismin äänekkäimmät puolestapuhujat hyväksikäyttävät juutalaisten kollektiivista traumaa oikeuttaakseen palestiinalaisten kansanmurhan, Sayyad toteaa.
Sayyad ottaa esimerkin.
– Länsi tukee täysin Ukrainan oikeutta puolustaa maataan. Mutta kun on kyse Palestiinasta, ollaan yhtäkkiä kolonisoivan voiman, eli Israelin puolella. Miksi me emme puhu siitä, mikä on osallisuutemme tähän apartheidiin?
Sayyad viittaa Suomen asekauppoihin Israelin kanssa sekä siirtokuntatuotteiden tuontiin. Vuonna 2019 EU:n tuomioistuin päätti, että Israelin siirtokunnissa tehtyjen tuotteiden alkuperä tulee merkitä tuotteisiin.
– Euroopan pitää ja tulee hävetä antisemitististä historiaansa. Mutta sitä ei saisi käyttää perusteena tukeakseen alkuperäisasukkaiden, palestiinalaisten kansanmurhaa, sanoo Sayyad.
"On naurettavaa, että lännessä analysoidaan mieluummin puhki kaikki mahdolliset teoriat Iranin tai Venäjän osallisuudesta sodassa"
Israelin ja Libanonin rajalla on tulitettu kuluneiden viikkojen aikoina Libanonissa toimivan äärijärjestö Hizbollahin ja Israelin asevoimien välillä. Hizbollah on osoittanut julkisen tukensa Hamasille. Tilanteen eskaloitumista on pelätty, sillä Israel ja Hizbollah sotivat viimeksi vuonna 2006.
– On naurettavaa, että lännessä analysoidaan mieluummin puhki kaikki mahdolliset teoriat Iranin tai Venäjän osallisuudesta sodassa, kuin ollaan valmiita myöntämään se ilmiselvä tosiasia, että tässä on kyse Israelin hallinnon harjoittaman apartheid-politiikan kostautumisesta, Sayyad toteaa.
Palestiina on julkisessa keskustelussa herkästi tulkittu islamin ja juutalaisuuden ikiaikaisena sivilisaatioiden taisteluna. Se on yksinkertaistava asetelma.
– Se väkisin lisää antisemitismiä ja islamofobiaa, Tarvainen sanoo.
Tätä vauhdittaa laajemmin itä-vastaan-länsi-tyyppinen geopoliittinen kehys ja oikeistopopulismin nousu lännessä 2000-luvulla. Ukrainan sota on vahvistanut itä-vastaan-länsi -asetelmaa.
– On kuitenkin pantava merkille se, että Hamasin iskun myötä myös erilaiset islamia hyödyntävät väkivaltaiset voimat voi nyt pyrkiä saamaan ilmaa siipien alle. Samoin kuin ne väkivaltaa ja väkivaltaista retoriikkaa viljelevät toimijat, jotka tarvitsevat islamofobiaa poliittiseksi polttoaineekseen, Tarvainen sanoo.
Palestiinalainen vastarintaliike 1970–80 -luvulla taas nähtiin kommunismin pelon ja poliittisen terrorin kautta. 2000-luvulla taas on voimistunut islamilainen tulkinta, jossa islam yhdistetään terrorismiin.
Moni on jäänyt kodittamaksi Israelin tekemien ilmaiskujen jäljiltä.
"Hamasin tuhoaminen ei muuta mitään"
Tämä johtuu siitä, palestiinalaisen vastarinnan johtajana tunnettu vapautusliike (PLO) on kesytetty osaksi Länsirannan palestiinalaishallintoa ja sen tiivistä turvallisuusyhteistyötä Israelin ja länsimaiden kanssa. Se on antanut tilaa islamilaisille uskonnollisille vastarintatoimijoille.
– Ylipäätään maailmalla eri toimijat näkevät tässä tilaisuuksia uskontojen vastaisille asetteluille ja käyttävät tilannetta hyväkseen, Tarvainen sanoo.
Israel on kertonut tavoitteekseen tuhota Hamasin sotilaallisesti. Mitä jos se onnistuu siinä?
– Vaikea nähdä, että Hamasin tilalle syntyisi mitään rauhanomaista liikettä, Tarvainen toteaa.
Sayyad on samaa mieltä.
– Hamasin tuhoaminen ei muuta mitään, jos juurisyihin ei puututa.
Tarvaisen ja Sayyadin haastattelua on hyödynnetty artikkelissa myös taustahaastatteluna.