Sotarikoksiin liittyvä käräjäoikeuden istunto kuumensi tunteita Pirkanmaalla.
Liberiassa sotarikoksista syytetty Gibril Massaquoi menetti perjantaina malttinsa Pirkanmaan käräjäoikeuden istunnon päätteeksi.
Mies suuttui, kun poliisit olivat saattamassa häntä ulos salista.
– Älä töni minua, minä en ole rikollinen! Minä olen epäilty, mies tiuskaisi poliiseille.
Sierraleonelaismies on istunut tutkintavankeudessa melkein vuoden.
Ennen välikohtausta syytetty oli ollut viilipyttymäisen tyyni
Ennen perjantai-iltapäivän välikohtausta hän oli vastaillut kahden päivän ajan rauhallisesti puolustuksen ja syyttäjien kysymyksiin käräjäsalissa.
Joissain kohdissa hän tuntui hieman hermostuvan kuten silloin, kun hän kertoi kokeneensa, ettei poliisi esitutkinnassa uskonut sanaakaan hänen suustaan.
Massaquoin mukaan KRP:n tutkinnanjohtaja Thomas Elfgren oli käyttäytynyt "kuin Elfgren olisi itse tuomioistuin, eikä poliisi".
Perjantaina syyttäjät tenttasivat Massaquoita muun muassa ristiriidoista oikeudessa kerrotun ja aiempien kuulustelujen välillä.
Syyttäjät nostivat esiin paikkakuntia, ihmisiä ja ajankohtia, joista syytetty oli kertonut eri tavoin eri vaiheissa.
Lue myös: Ihmissyöntiä, lasten polttamista nuotion yllä – todistaja kertoo Suomessa syytetyn sotakomentajan hirmuteoista Liberiassa: "Ihmisiä tapettiin kuin muurahaisia"
Muuttiko syytetty kertomustaan ystävänsä kuulemasta?
Eräs isoimmista ristiriidoista liittyy siihen, miten Massaquoi oli puhunut ystävänsä, Supermanina tunnetun kapinalliskomentajan kuolemasta.
Massaquoi, 51, kertoi oikeudessa, että sai tietää ystävänsä joutuneen tapetuksi, kun kävi Liberiassa kesäkuussa 2001.
Ajankohta on merkittävä, koska Massaquoin mukaan tämä oli myös hänen viimeinen matkansa Liberiaan.
Osa häntä vastaan nostetuista syytteistä koskee tekoja, joiden katsotaan tapahtuneen tämän jälkeen.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:47
Oikeus selvittää kahdenkymmenen vuoden takaisia sotarikoksia Liberiassa – tästä on kyse!
Massaquoi kertoi, että kesäkuussa Supermanin henkivartija kertoi hänelle kuolemasta, minkä lisäksi Liberian presidentin Charles Taylorin turvallisuusjoukkojen johtaja oli esitellyt hänelle Supermanin irtileikattua sormea.
Syyttäjä nosti esiin, että 2000-luvun alkuvuosina, kun Sierra Leonen erityistuomioistuimen syyttäjä kuuli Massaquoita, hän kertoi tapahtumista eri tavoin.
Kirjausten mukaan tuolloin hän sanoi Supermanin kuolleen heinä-syyskuun välillä 2001, minkä lisäksi hän kertoi nähneensä ystävänsä ruumiin pari päivää kuoleman jälkeen.
Oikeudessa valtionsyyttäjä Tom Laitinen kysyi Massaquoilta uudelleen, oliko hän nähnyt ystävänsä ruumiin.
– En, näin vain hänen sormensa, joka oli leikattu irti, syytetty vastasi.
Syyttäjä otti esille kuulustelujen kohdan, jossa Massaquoi oli kertonut nähneensä ruumiissa paljon luodin ja pistinten jälkiä, sekä sen, että miehen pää ja joitain sormia oli leikattu irti.
– Muistan sanoneeni joitain asioita, joita Supermanin henkivartija oli kertonut minulle. Mutta ei niin, että minä olisin itse nähnyt ruumiin, Massaquoi sanoi.
Sanoo olleensa Lofassa vain läpikulkumatkalla
Useaan otteeseen syyttäjän kysymysten aikana Massaquoi vetosi muistamattomuuteen ja siihen, että väitetyistä tapahtumista on kulunut jo parikymmentä vuotta.
Hän oli kuitenkin varma siitä, ettei ollut nähnyt mitään väkivaltaisuuksia tai taisteluja, kun hän kertomansa mukaan matkusti Liberiassa useasti vuosina 2000 ja 2001.
Massaquoin matkareitit kulkivat läpi pohjoisen Lofan piirikunnan, jossa hänen syytetään syyllistyneen muun muassa siviilien murhiin ja törkeisiin raiskauksiin osana sierraleonelaista Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmää.
Massaquoi kertoi saaneensa tietää vasta jälkikäteen, että Liberian presidentti Tayloria vastustaneet LURD-kapinalliset olivat hyökänneet Guineasta Lofan piirikuntaan ja että RUF:n silloinen johtaja Issa Sesay oli lähettänyt Taylorin pyynnöstä RUF:n taistelijoita alueelle.
Massaquoin mukaan hän vain kulki Lofan piirikunnan läpi matkalla Liberian pääkaupunkiin Monroviaan, missä hän johti RUF:n valtuuskuntaa, jonka tehtävänä oli edistää rauhanprosessia Sierra Leonen hallituksen kanssa.
Valtionsyyttäjä Laitinen kysyi, miten Massaquoi ei tiennyt RUF:n joukkojen toiminnasta Liberiassa, vaikka toimi tuolloin myös RUF:n puhemiehenä.
– Siitä ei tarvinnut kertoa minulle, koska en ollut vastuussa RUF:n joukoista. Sesayn ei tarvinnut kertoa minulle, koska minulla ei ollut joukkoihin mitään valtaa, Massaquoi sanoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Sai suojelua ja syytesuojan vastineeksi todistamisesta erityistuomioistuimessa
Syytetty on asunut Suomessa vuodesta 2008.
Suomeen hän päätyi todistettuaan 2000-luvun alkuvuosina Sierra Leonen sisällissodan julmuuksia käsitelleessä erityistuomioistuimessa.
Todistajana Massaquoi pääsi erityistuomioistuimen suojeluun, ja hänet sijoitettiin sittemmin Suomeen perustuen Suomen ja tuomioistuimen väliseen sopimukseen.
Oikeudessa mies kertoi tavanneensa tuomioistuimen edustajia ensimmäisen kerran elokuussa 2002. Saman vuoden lokakuussa hän allekirjoitti todistajansuojelusopimuksen tuomioistuimen kanssa.
Massaquoin mukaan hän sai vastineeksi todistamisestaan suojelua itselleen ja perheelleen sekä syytesuojan tuomioistuimelle kertomistaan asioista.
– Minun piti olla rehellinen ja kertoa kaikki, mitä olin tehnyt ja mitä tiesin. Jos he saisivat tietää minun tehneen jotain, mistä en ollut kertonut, he voisivat lopettaa sopimuksen.
– He voisivat myös käyttää sitä minua vastaan, jos minua olisi tarpeen syyttää jostain, Massaquoi selitti sopimuksen sisältöä oikeudelle.
Tuomioistuin siirsi Massaquoin perheineen turvataloon Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa maaliskuussa 2003. Samaan aikaan RUF:n johtoa alettiin ottaa kiinni.
Massaquoin mukaan hän asui turvatalossa perheineen kuukausia niin, etteivät he voineet mennä ulos.
– Talossa oli kaksi turvamiestä ympäri vuorokauden. Kukaan ei saanut mennä ulos, ruuatkin tuotiin meille sisälle taloon, hän kertoi.
Massaquoi: Vankilan vessasta löytynyt lappu oli muistutus
Massaquoilta kysyttiin oikeudessa myös käsinkirjoitetusta paperilapusta, joka KRP:n mukaan löytyi Vantaan tutkintavankilan perhetapaamishuoneen wc-tiloista.
KRP on epäillyt, että Massaquoi yritti lapulla vaikuttaa jutussa puolustuksen nimeämiin todistajiin.
Syytetty kiistää vaikutusyritykset.
– Useimmat asiat lapussa ovat julkista tietoa. Tutkijat kysyivät, että yritinkö vaikuttaa omiin todistajiini. Kyse oli enemmän muistuttamisesta, se on eri asia kuin vaikuttaminen. Kaikki eivät voi muistaa asioita viidenkään vuoden, saatikka 20 vuoden päästä, Massaquoi sanoi.
Tämän viikon jälkeen käräjäoikeus matkaa Liberiaan kuulemaan asiassa nimettyjä kymmeniä todistajia ja vierailemaan epäiltyjen rikosten tapahtumapaikoilla.
Tampereella käräjäkäsittelyn on määrä jatkua toukokuussa, ja tuomio asiassa annetaan ensi syksynä.
KRP aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018, kun sveitsiläinen Civitas Maxima -kansalaisjärjestö oli toimittanut Suomen viranomaisille tietoja hänen epäillyistä teoistaan.
Kansainvälisten sopimusten mukaisesti oikeudenkäynti käydään Suomessa, koska Massaquoi asuu täällä eikä Liberia ole vaatinut hänen luovuttamistaan oikeudenkäyntiä varten.
STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.