Gibril Massaquoin tekemäksi väitettyjen rikosten tekoajoista on edelleen epäselvyyttä. Puolustus on pyytänyt Ruotsista asiantuntijalausuntoa Liberian pääkaupungin tapahtumista 20 vuotta sitten.
Liberia-sotarikosoikeudenkäynnin viimeinen osuus Länsi-Afrikassa alkaa tällä viikolla, kun tuomioistuin siirtyy syytetyn synnyinmaahan Sierra Leoneen todistajia kuulemaan.
Tampereella asuvaa sierraleonelaismiestä syytetään muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Sierra Leonen naapurimaan Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Syytetty Gibril Massaquoi, 52, on kiistänyt kaikki syytteet.
Lue myös: Puhjenneita renkaita, ruuhkia ja matkapahoinvointia liejuisilla teillä – käräjäoikeus tutustuu hirvittävien rikosten tekopaikkoihin Liberiassa
Aiemmin tuomioistuin, syyttäjät ja puolustus kuulivat Liberiassa yli 50:tä todistajaa, joista suurin osa oli syyttäjän nimeämiä. Sierra Leonessa on puolustuksen todistajien vuoro.
– He ovat henkilöitä, jotka tuntevat päämieheni ja tietävät hänen sijainnistaan, liikkumisistaan ja tekemisistään eri ajankohtina. Parin viikon aikana on tarkoitus kuulla toistakymmentä todistajaa, Massaquoin asianajaja Kaarle Gummerus kertoo.
Lue myös: Ihmissyöntiä, lasten polttamista nuotion yllä – todistaja kertoo Suomessa syytetyn sotakomentajan hirmuteoista Liberiassa: "Ihmisiä tapettiin kuin muurahaisia"
Massaquoi ei ole mukana matkalla, vaan hän seuraa istuntoja videoyhteyden välityksellä vankilasta Suomesta.
Todistajien kuulemisessa monia haasteita
Liberiassa ja Sierra Leonessa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoin syytetään syyllistyneen rikoksiin sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Puolustuksen mukaan Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan ryhmän puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.
Näyttö jutussa perustuu paljolti todistajien kertomaan, mutta heidän kuulemisensa 20 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen on ollut monin tavoin haastavaa. Vaikeaa on ollut esimerkiksi määrittää, milloin todistajien kertomat asiat ovat tarkalleen ottaen tapahtuneet.
Sen takia puolustus on pyytänyt lisätutkintaa Liberian pääkaupungin Monrovian tapahtumista 2000-luvun alkuvuosina. Puolustus haluaa asiantuntijalausunnon siitä, mitä sodan tapahtumista historiallisesti tiedetään. KRP on toimittanut lausuntopyynnön asiantuntijalle Ruotsin Försvarshögskolaniin, joka vastaa Suomen maanpuolustuskorkeakoulua.
– Pyrimme kytkemään asioita historiallisiin tapahtumiin, joiden ajankohta voidaan varmuudella selvittää. Ihmisten on vaikea muistaa vuosilukuja, mutta heidän voi olla helpompi muistaa, että se tapahtui esimerkiksi samaan aikaan, kun tietylle alueelle hyökättiin tai siellä oli muutoin sotatoimia, Gummerus sanoo.
Osa todistajista kertoi asioista toisin oikeudessa
Gummeruksen mukaan Liberiassa todistajien kertomuksissa oli myös "kohtuullisen paljon" eroavaisuuksia poliisikuulusteluihin verrattuna.
– Väitetyistä teoista on kulunut pitkä aika, minkä lisäksi ihmiset on kuultu poliisin toimesta keskimäärin pari vuotta sitten. Se, että johtuivatko kertomusten muuttamiset siitä, että ihmiset muistivat asioita eri lailla, vai oliko kyse puhtaasti täsmennyksistä tai muusta, on lopuksi arvioitava asia.
Valtionsyyttäjä Tom Laitisen mukaan osa todistajista kertoi oikeudessa asioista hyvin samalla tavalla kuin esitutkinnassa.
– Mutta oli myös niitä, jotka kertoivat hieman eri tavalla. Se on yksi seikka, joka on otettava huomioon näytön arvioinnissa, että mistä se johtuu ja mitä se merkitsee, ja ovatko todistajien kertomukset siitä huolimatta uskottavia, Laitinen sanoo.
Tuomioistuimen on määrä palata Suomeen toukokuun puolivälin paikkeilla.