Sotatutkija kritisoi puolustusministeriön Afganistan-selvitystä: "Kaksi kuollutta, 15 vakavasti loukkaantunutta ja 315 miljoonaa euroa syytä katsoa, missä parantaa"

20-vuotisen operaation jälkeen palattiin lähtöruutuun, kun Taliban otti jälleen vallan Afganistanissa tasan vuosi sitten.  

Puolustusministeriön tuoreen raportin mukaan Suomi saavutti kansalliset tavoitteensa Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa, vaikka laajempi tavoite Afganistanin olojen vakauttamisesta epäonnistui.

– Suomen puolustushallinto ja Puolustusvoimat saivat arvokasta kenttäkokemusta vaikeista olosuhteista. Esimerkiksi psykososiaalisen tuen kenttälääkinnässä saimme oppeja, joita hyödynnetään muussa koulutuksessa, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kehuu.

Kaikkonen huomautti suurlähettiläspäivien yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että myös suomalaisten avulla afgaanit saivat kokea kuitenkin kahden vuosikymmenen ajan rauhaa ja vakautta.

– Saimme huomattavan määrän lapsia ja nuoria koulutettua sekä rakennettua infraa. Kokonaiselle sukupolvelle saatiin ajatus vapaudesta ja vakaudesta, Kaikkonen sanoo.

"Matto on vedetty afgaanien jalkojen alta"

Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ei näe Suomen saavutuksia Afganistanissa yhtä onnistuneina.

– Kyllä selonteossa ihan oikein todetaan, että siellä on yksi sukupolvi saanut oppia demokratiasta ja kokea ainakin joillain alueilla ihmisoikeuksia, mutta yhtä lailla siellä on matto vedetty afgaanien jalkojen alta, Käihkö sanoo.

Käihkö myös kyseenalaistaa länsimaisen avun toteutumisen maassa.

–  Monilla alueilla tilanne ei ole välttämättä niin erilainen nyt kuin se oli 20 vuotta sitten. Joillain alueilla tilanne voi olla jopa parempi nyt, kun länsimaat ovat lähteneet, koska turvallisuustilanne voi olla parantunut huomattavasti, Käihkö sanoo.

Selonteossa keskitytään Suomen saavutuksiin

Vuosi Talebanin valtaannousun jälkeen julkaistu puolustusministeriön selonteko on Käihkön mukaan kokonaisuudessaan vaatimaton.

– Selvitys itsessäänkin sanoo jo, että tämä on aivan liian suppea. Se on tehty virkamiestyönä hyvin nopeasti. Siinä toki peräänkuulutetaan pidempää selontekoa, mutta tietysti tutkijana voi kriittisesti kysyä, miksei tämä ollut se pidempi selonteko, Käihkö kyseenalaistaa.

Selvitys myös keskittyy Käihkön mukaan enempi Suomen kansallisiin saavutuksiin kuin operaation saavutuksiin Afganistanissa.

– Selonteossa on painotus Suomen eduista ja intresseistä, joka viittaa siihen, että Afganistan oli taistelukenttä. Lähdimme sinne liittolaissuhteiden takia ja afgaanit jäivät sitten oman onnensa nojaan, Käihkö sanoo. 

Katso video: Sotatutkija kritisoi puolustusministeriön tuoretta Afganistan-selvitystä: "Afganistan oli Suomelle taistelukenttä"

2 500 suomalaista palveli Afganistanissa

ISAF- ja RS-operaatioissa Afganistanissa palveli vuosina 2002–2021 yhteensä 2 466 suomalaista sotilasta, joista naisia oli 52. Osallistumisen aikana kaatui kaksi suomalaista sotilasta ja 15 sotilasta haavoittui.

Sotilaallisen kriisinhallinnan toteutuneet kustannukset Afganistanin operaatioissa vuosina 2002–2020 olivat yhteensä 315 miljoonaa euroa.

Käihkön mukaan häviävänä osapuolena Suomella olisi etenkin syytä tarkastella omaa toimintaansa kriittisemmin.

– Tässä meillä on kaksi kuollutta, 15 vakavasti loukkaantunutta ja 315 miljoonaa euroa syytä katsoa sitä, missä voimme parantaa, Käihkö sanoo.

Suomi maksoi 0.03 % operaatioiden kokonaissummasta

Vaikka satojen miljoonien summaa ei tule vähätellä, on kansainvälisessä mittakaavassa Suomen rahallinen ja henkilömääräinen osuus operaatiossa ollut aina marginaalinen.

Suomen rahallinen panostus Afganistanin sotilasoperaatioon kokonaisuudessaan käytetystä rahamäärästä oli noin 0.03 prosenttia. Sotilasoperaation ollessa vahvimmillaan vuonna 2012 suomalaiset joukot muodostivat noin 0,14 prosenttia operaatioon osallistuvista joukoista.

Suurempi merkitys ainakin jälkikäteen myönnettynä näyttää olevan sillä, mitä Suomi sai osallistumisesta.

– Voi sanoa, että siellä rakennettiin Nato-yhteensopivuutta. Osoitimme olevamme hyvä ja luotettava kumppani. Uskon, että sillä on ollut merkityksensä tämänkin kevään ratkaisuissa, puolustusministeri Kaikkonen sanoo.

Ulkoministeriön laajempi selvitys Suomen toiminnasta Afganistanissa on valmistumassa myöhemmin. Puolestaan Ulkopoliittinen instituutin Afganistan-selvitystyö eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle valmistuu joulukuun puolivälissä.