Moni 1970-luvulla rakennettu korjausvelkainen terveyskeskus uhkaa jäädä käyttämättömäksi sote-uudistuksessa.
Maassa lienee jopa satoja erilaisia sote-kiinteistöjä, joille ei ole käyttöä kun palvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille. Kukaan ei vielä tiedä mitä niille tapahtuu ja korvataanko omaisuuden alaskirjaukset jotenkin kunnille.
Esimerkiksi Joensuun kaupunki rakentaa sairaalaa, joka tulee vääjäämättä karsimaan nykyisten sote-kiinteistöjen tarvetta lähialueella, arvioi ensi vuonna Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kunnan alueen uusi sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävä kuntayhtymä Siun Soten vt. toimitusjohtaja Pekka Kuosmanen.
– Meilläkin alkaa olla kiinteistöjä, jotka tulevat elinkaarensa loppuun. Mitä tapahtuu sitten lähivuosina, niin en uskalla sitä vielä varmasti sanoa, Kuosmanen sanoo.
Kuusi miljoonaa neliötä tarjolla
Valtakunnallisen linjauksen mukaan kuntien sote-omaisuus siirtyy maakunnille jotka vuokraavat tilat. On laskettu, että koko maassa on noin 3000 hoitoalan kiinteistöä, yli kuusi miljoonaa neliötä.
Pohjoiskarjalaisen Polvijärven kunnanjohtaja Annu Ahonen tietää jo, että kaikki rakennukset eivät välttämättä kelpaa.
– Riski olemassa että kaikki kiinteistöt eivät varsinaisesti sote-tuotantoa tule kiinnostamaan, Ahonen sanoo.
Pohjois-Karjalan sote-alue, Siun Sote, käynnistyy jo ensi vuoden alussa ja nyt on kiire selvittää montako rakennusta tarvitaan.
– Me lähdemme tekemään kesän ja alkusyksyn aikana selkeätä analyysiä siitä, mitä nämä tilat ovat, missä kunnossa ne ovat ja minkälainen niiden nykyarvo olisi, jota käytetään sitten vuokrien määrittelyssä, Kuosmanen kertoo.
Hallitus on luvannut, että sote-alueille kelpaamattomat kiinteistöt eivät jää kuntien ongelmajätteeksi. Se on tietenkin auki miten temppu tehdään kuntien taseissa. Polvijärvi on huolissaan lähinnä sosiaalipuolen asunnoista. Kunnilla on monissa kohteissa korjausvelkaa ja kun ilma on sakeana uudistuksia, on vaikea tehdä suunnitelmia.
Hoitoalan rakennusten tasearvoksi on laskettu noin kuusi miljardia euroa.
3:08
