Sovun etsiminen EU:n rahaneuvotteluissa jatkuu – kompromissiehdotuksessa on pienennetty tukien määrää

STT:n tietojen mukaan huippukokousta johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on tehnyt uuden kompromissiehdotuksen, jossa muun muassa elpymisvälineen tukien osuutta on hieman pienennetty ja lainojen määrää lisätty.

Uuden ehdotuksen mukaan 750 miljardista eurosta jaettaisiin jäsenmaille 450 miljardia tukina ja 300 miljardia lainoina, kun aiemmin suhde oli 500 miljardia tukina ja 250 miljardia lainoina. 

Uudessa ehdotuksessa on myös viilattu yksityiskohtia siitä, millä tavalla elpymisvälineen varat jakautuvat eri ohjelmiin.Suomi on ajanut elpymisvälineen pienentämistä ja sen lainapainotteisuuden lisäämistä.

Tässä kysymyksessä Suomen kanssa samoilla linjoilla on niin sanottu nuuka nelikko eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi eilen, että Suomi ei ole asettanut euromääriä sille, kuinka paljon elpymisvälinettä tulisi pienentää.

– Mielestäni olisi hyvä tavoite se, että pääsisimme tasapainoisempaan ratkaisuun. Niin että noin puolet ja puolet, mieluummin myös vähemmän kuin puolet olisi avustuksia, Marin sanoi eilen.

Ehdollisuuksista erimielisyyttä

Huippukokous alkoi eilen, mutta merkittäviä edistysaskelia ei ensimmäisen päivän aikana otettu. Eilisiltana neuvotteluissa keskityttiin elpymisvälineen rahanjaon kriteereihin ja hallinnointiin.

Elpymisvälineen varat on tarkoitus jakaa jäsenmaille osin EU-budjetin olemassa olevien ohjelmien kautta. Lisäksi kaavailuissa on elpymisrahasto, josta jaettaisiin jäsenmaille avustuksia muun muassa bruttokansantuotteen, edeltävien vuosien työttömyyden sekä koronaviruskriisin talousvaikutusten perusteella.

Jotta jäsenmaat saisivat rahat käyttöönsä, niiden olisi laadittava elpymissuunnitelma, jossa kartoitettaisiin esimerkiksi talouskasvua vahvistavia uudistuksia.

Jäsenmaiden neuvoston olisi tarkoitus aikanaan arvioida yhdessä kunkin maan suunnitelmia. Nuukan nelikon Hollanti vaati kuitenkin sinnikkäästi, että elpymissuunnitelmat tulisi hyväksyä jäsenmaiden kesken yksimielisesti.

Suomen näkökulmasta Hollannin kanta on jyrkkä. Aiemmin tällä viikolla eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi, että Hollanti on yksimielisyysvaatimuksessaan "ehkä tarpeettoman byrokraattisen tiukka".

Huippukokouksessa neuvotellaan varsin mittavista rahasummista, sillä 750 miljardin euron elpymisvälineen ohella sovittavana on EU:n monivuotinen budjetti. Vuosien 2021–2027 rahoituskehys olisi huippukokouksia johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Michelin ehdotuksen mukaan 1  074 miljardia euroa.

Yksi Suomelle tärkeistä asioista neuvotteluissa on se, että EU-rahankäyttö sidotaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Budjettiesitykseen sisältyvästä oikeusvaltiomekanismista taitettaneen vielä peistä neuvottelupöydässä. Julkisessa tiedossa esimerkiksi on, että Unkari suhtautuu oikeusvaltiokytkyyn nihkeästi. 

Lue myös: EU-huippukokous törmäsi hollantilaiseen umpikujaan – vaalivoittoa tähyävä pääministeri haluaa, että mikä tahansa jäsenmaa voisi estää koronatukimiljardien käytön