Euroopan komissio julkistaa tänään esityksensä elpymisrahastosta ja päivitetystä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Käytännössä esityksen odotetaan antavan uusia askelmerkkejä siihen, miten EU-maiden toipumista koronaviruskriisistä pystytään tukemaan.
EU-maiden johtajat sopivat uuden elpymisrahaston luomisesta videokokouksessa jo huhtikuussa, mutta yksityiskohdat jäivät tuolloin auki. Elpymisrahaston koko, rahoittaminen sekä varojen jakaminen ovat merkittäviä kysymyksiä, joihin on määrä saada vastauksia komission esityksestä.
Viime viikolla suuret jäsenmaat Saksa ja Ranska ehdottivat 500 miljardin euron elpymisrahaston perustamista. Ehdotuksessa rahasto rahoitettaisiin EU:n ottamalla lainalla ja varat jaettaisiin tukina niitä tarvitseville. Osa jäsenmaista on suhtautunut Saksan ja Ranskan ehdotukseen epäillen ja haluaisi tukea koronatoipumista ainoastaan jäsenmaille annettavilla lainoilla.
Komissio ei ole paljastanut etukäteen, kuinka suuri elpymisrahasto sen esityksessä on. Luvuista kuultaneen lisää iltapäivällä, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelee paketin EU-parlamentille.
Odotettavaa on, että komission elpymisrahastoesityksessä osa varoista jaetaan tukina ja osa lainoina. Von der Leyen on aiemmin sanonut, että oikean tasapainon löytäminen lainojen ja tukien väliltä on tärkeää.
Suomi haluaa tiukat ehdot
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi STT:n haastattelussa maanantaina, että Suomi haluaa tiukat ehdot uuden välineen kautta myönnettävälle tuelle.
– Kun toimintaympäristössä tapahtuu näin merkittäviä muutoksia, on oltava valmiutta keskustella uudenlaisista ratkaisuista. Kuitenkin on tärkeää, että nämä välineet ovat tarkkarajaisia ja läpinäkyviä. Suomessa eduskunta lopulta päättää, voidaanko lähteä mukaan ja minkälaisiin välineisiin, Marin sanoi maanantaina.
Marinin mukaan Suomi on puhunut lainaperusteisuuden puolesta, minkä hän kertoo tuoneensa esiin komission puheenjohtajalle von der Leyenille heidän puhelinkeskusteluissaan. Suomi ei kuitenkaan ollut mukana tiukinta linjaa ajaneiden maiden, Tanskan, Itävallan, Hollannin ja Ruotsin yhteisessä kannanotossa.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi tiistaina eurooppaministerien videokokouksen jälkeen, että tiukan talouslinjan maidenkin puheenvuoroissa kuului rakentavia sävyjä.
– Selvästi nyt halutaan löytää ratkaisu, ei haluta ajaa tätä umpikujaan. Ne ratkaisun avaimet löytyvät varmasti tästä kokonaisuudesta, jossa on mukana myös tämä koko seitsenvuotinen EU:n tuleva rahoituskehys.
Haussa yksimielisyys
Komission esityksen jälkeen sopua etsitään jälleen jäsenmaiden kesken. Odotettavissa on monimutkaiset neuvottelut, sillä elpymisrahasto ja monivuotinen rahoituskehys ovat yhdessä tuhti paketti jäsenmaiden pureskeltavaksi.
Rahoituskehyksessä eli yhteisessä budjetissa linjataan EU:n rahankäyttöä seitsemäksi vuodeksi. Siinä esimerkiksi määritellään, miten paljon varoja osoitetaan aluekehitykseen ja maatalouteen.
Tuppurainen arvioi tiistaina, että elpymisrahaston kytkeminen EU:n monivuotiseen budjettiin voi tukevoittaa Suomelle hyödyllisiä ohjelmia.
Tällaisia ovat esimerkiksi maatalouden kehittämisrahat sekä Horisontti-tutkimusrahoitusohjelma.
– Ehkä vielä kolmas meille myönteisiä tuloksia tuova on tämä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jonka aiemmat luvut lupailivat meille yli 100 miljoonan euron EU-tukea fossiilisista irtautumiseen alueille, jotka todella tämäntyyppisiä varoja tarvitsevat, eli Itä- ja Pohjois-Suomeen, Tuppurainen sanoi.
Uuden rahoituskauden on määrä alkaa ensi vuoden alussa, mutta jäsenmaat eivät ole saavuttaneet vielä yhteisymmärrystä siitä, millainen tulevien vuosien budjetin pitäisi olla.
Päätökset yhteisestä rahankäytöstä tehdään EU-maiden kesken yksimielisesti. Edellisen kerran sopua yritettiin hieroa helmikuussa ennen kuin koronaviruskriisi kärjistyi Euroopassa.