Ruotsinkieliset lukiot olivat STT:n tämänkeväisen lukiovertailun menestyjiä. Suurten lukioiden kärkikymmenikköön mahtui peräti kuusi ruotsinkielistä lukiota.
Suurten lukioiden ykkössijan nappasi Katedralskolan i Åbo. Turkulaislukio on ollut STT:n vertailun kärkisijoilla aiempinakin vuosina, ja vuosi sitten se oli listan kolmas.
Rehtori Marianne Pärnäselle ensimmäinen sija tuli silti positiivisena yllätyksenä.
– Tiesin, että oppilaat olivat kirjoittaneet hyvin, mutta en arvannut, että olisimme aivan kärjessä.
Pärnänen arvelee, että koulun panostus opiskelijoiden hyvinvointiin on suuri tekijä vertailumenestyksen taustalla. Lukiossa on rehtorin mukaan pystyttävä kasvamaan paitsi opiskelijana, myös ihmisenä.
– Luokassa pitää tuntea olevansa turvassa ja kokea, että voi olla oma itsensä.
Katedralskolanin kevään ylioppilas Elsa Klingstedt kiittelee lukion panostusta opiskelijoiden jaksamiseen.
– Meitä muistutettiin siitä, että pitää voida hyvin. Ilmapiiri oli sellainen, ettei opiskelusta tullut kauheita paineita.
Suurten lukioiden vertailussa toiseksi sijoittui Espoon Etelä-Tapiolan lukio ja kolmanneksi Kauniaisten Gymnasiet Grankulla samskola. Myös ne ovat tuttuja nimiä STT:n vertailun kärjessä. Etelä-Tapiolan lukio oli viime vuonna listan kahdeksas ja Gymnasiet Grankulla samskola kolmastoista.
Menestykselle ei ole salaista reseptiä
Tänä keväänä viidenkymmenen tai harvemman kirjoittajan lukiot vertailtiin omana ryhmänään. Vielä viime keväänä kaikki lukiot kokoon katsomatta olivat mukana samassa vertailussa.
Pienessä lukiossa muutamakin erityisen ansiokkaasti kirjoittanut opiskelija voi kuitenkin nostaa koulun keskiarvoa huomattavasti ja siten vaikeuttaa vertailua.
Pienten lukioiden ykköseksi sijoittui Kotka svenska samskola, josta kirjoitti tänä keväänä kaksi ylioppilasta. Viime vuoden vertailussa lukio oli 11. sijalla.
Toiseksi sijoittui Ilomantsin lukio, jossa kirjoittajia oli kuusi. Kolmanneksi tuli kahden kirjoittajan Savukosken lukio, joka oli vuosi sitten vertailun ykkönen.
Kotka svenska samskolan rehtori Anders Nordström sanoo, että menestykselle ei ole salaista reseptiä.
– Ryhmien pienuus vaikuttaa varmasti tulokseen, koska voimme panostaa henkilökohtaiseen ohjaukseen enemmän kuin suurissa ryhmissä. Tämän kevään kaksi ylioppilasta ovat kuitenkin olleet myös yksilöinä ahkeria ja tehneet hyvää työtä.
Kotkalaislukion toinen tuore ylioppilas Mikael Westerlund kertoo, että pienessä lukiossa yhteisöllisyys oli tärkeässä roolissa.
– Joskus luokassa saattoi olla vain minä, opettaja ja ehkä muutama muu oppilas. Suhde opettajiin oli aika läheinen, ja heitä oli helppo lähestyä. Myös muiden oppilaiden kanssa oli hyvä yhteishenki, koska meitä oli niin vähän.
Lukiossa ei kannata stressata liikaa
STT:n lukiovertailussa ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan oppilaiden yläasteen päättötodistukseen. Näin kärkeen nousevat ne lukiot, joilla on ollut suurin myönteinen vaikutus opiskelijoiden tuloksiin.
Elsa Klingstedt kertoo, että hänen arvosanansa lähtivät lukiossa nousuun määrätietoisella työskentelyllä, mutta hiki hatussa ei tarvinnut huhkia.
– Tein jo yläasteella jonkin verran töitä opintojen eteen enkä lukiossa mitenkään erityisesti päättänyt skarpata. Lukiossa on kuitenkin yleisesti intensiivisempi opiskelurytmi, ja sen myötä löysin itselleni sopivia opiskelutekniikoita.
Mikael Westerlund antaa tuleville abeille neuvoksi sen, ettei lukiossa kannata stressata liikaa. Hän kannustaa tulevia kirjoittajia keskittymään siihen, mikä tuntuu itsestä oikealta.
– Moni lukee esimerkiksi pitkää matikkaa ihan vain sen takia, että olisi jotenkin pakko. Jos se ei kuitenkaan tunnu oikealta, kannattaa mieluummin keskittyä johonkin, mistä oikeasti tykkää.