Euroryhmän ja IMF:n näkemykset Kreikan velkahelpotuksista ovat todella kaukana toisistaan, sanoo valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.). Hän ei usko, että tiistain euroryhmässä päästään velkahuojennuksista sopuun.
– Toivomme, että IMF on mukana, mutta jos se edellyttää sellaisia toimia, joissa Suomi ja muut euromaat häviävät, niin kokonaistilanne on harkittava uudestaan, Stubb sanoi suuren valiokunnan jälkeen eduskunnassa.
Stubbin mukaan vastakkain ovat IMF:n erittäin kovat ehdot ja EU-instituutioiden ehdot.
Hänen mukaansa on mahdollista, että Suomen kokonaisvastuut eivät nouse, kunhan huojennukset pysyvät sen kokonaiskehikon sisällä, jota ollaan käyty läpi viime vuosien aikana.
– Mutta jos menemme koviin toimenpiteisiin, vaikka siihen, että takaisinmaksut alkaisivat vasta 2040 ja lopulliset lainat maksetaan takaisin 2080, niin silloin Suomen kokonaisvastuut kasvaisivat ja sellaista emme voi hyväksyä.
Nyt Kreikalle on annettu lyhennysvapautta vuoteen 2022 asti. Stubbin mielestä velkahuojennusten osalta pitää tehdä esimerkiksi velkakestävyysanalyysit ja katsoa tarkkaan kriteerit ja ehdot. Hänen mukaansa Suomi ei suostu velkaleikkauksiin, mutta voi keskustella muun muassa maturiteeteista, korkotasoista ja myös takaisinmaksuajoista.
Kreikka kolmonen startannee tiistaina
Sen sijaan Stubb on toiveikas, että tiistain kokouksessa ensimmäisen väliarvion ehdot kolmannesta ohjelmasta täyttyvät, ja Kreikalle voidaan maksaa noin kymmenen miljardin euron lainaerä. Se veisi hänen mukaansa pois painetta Kreikan euroerosta ja toisi toivottavasti yksityiset investoijat takaisin Kreikkaan.
Brysselissä tavoitettu ulkoministeri Timo Soini (ps.) ei spekuloi sillä, kasvavatko Suomen kokonaisvastuut vai eivät velkahelpotusten takia. Hän sanoo, että hallitusohjelma edellyttää, että kokonaisvastuut eivät kasva.
– Haluan, että mennään hallitusohjelman mukaan. Se on selkeää, siitä on yhdessä sovittu.