Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho pitävät molemmat Kreikan edellytyksiä lainaohjelman sovussa hyvinä, mutta yhä riskialttiina.
– Suurin kysymys on, että saako Kreikka viimeisteltyä säästöehdotuksensa sellaiseksi, että ne ovat uskottavia ja mikä edellytys on, että ne menevät hallituspuolueessa läpi? Vanhanen pohtii aamun Huomenta Suomi -ohjelmassa.
Seuraavan kerran tukiohjelmasta keskustellaan huomenna, jolloin valtiovarainministerit tapaavat Brysselissä. Ministerien on tarkoitus pohjustaa torstaille määrättyä EU-johtajien huippukokousta.
Kreikan eilen euroryhmälle esittämä uusin esitys keskittyy siihen, miten maan hallitus aikoo toteuttaa ensi viikolla umpeutuvaan tukiohjelmaan liittyvät toimet. Päivät käyvät vähiin, sillä Kreikan tukiohjelma umpeutuu viikon päästä. Ilman sopua uuden tukilainan ehdoista Kreikka on ajautumassa maksukyvyttömäksi. Kreikan esitys sisältää muun muassa veronkorotuksia ja eläkeiän noston, mutta ei velkojien vaatimia leikkauksia palkkoihin ja eläkkeisiin.
– Edellytykset näyttäisivät nyt olevan sille, että ehdotus menee läpi. Syrizan johdon on pitänyt käydä maan sisällä sellaisia keskusteluja perusteellisia keskusteluja viimeisestä säästöehdotuksestaan ja nyt torstaihin mennessä heidän pitää pystyä vakuuttamaan kaikki siitä, että se menee läpi.
– Tässä suhteessa meidän ei kannata kuitenkaan olla sinisilmäisiä, Kreikka on poliittisesti epävakaa maa, Vanhanen muistuttaa.
Velkahelpotukset eivät innosta EU:ssa
Sampo Terho muistuttaa, että vaikka tällä viikolla saataisiin sopu aikaiseksi, niin Kreikalla on savottaa jäljellä.
– Kreikan tilanne on ollut lähinnä ikuinen maraton. Nyt ollaan jälleen ratkaisemassa vain lyhytaikaista ongelmaa, ettei Kreikka välittömästi joudu maksukyvyttömyyteen. Se, mitä heidän lainoilleen pitkällä aikavälillä tapahtuu, ja miten heidän talous saadaan kestämään tämä nykyinen lainamäärä, on yhä auki. Siitä varmaan ruvetaan keskustelemaan seuraavana päivänä, kun tämä välitön kriisi on saatu ohi.
Kreikka on vaatinut, että velkahelpotukset olisivat osa ratkaisua. Sekä Saksan liittokansleri Merkel että EU-komission puheenjohtaja Juncker kuitenkin totesivat, ettei nyt ole aika keskustella velkahelpotuksista. Keskustan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmien puheenjohtajat muistuttavat jälleen, että Suomikaan ei jousta jo sovituista ehdoista.
– Hallitus ei jousta näistä jo sovituista ehdoista. Kreikkahan ylläpitää keskustelua näistä velkahelpotuksista koko ajan, mutta meidän näkemys ei ole muuttunut, Terho tiivistää.
Vanhanenkin muistuttaa, että hallituksen kanta on se, että lisävastuita ei oteta.
– Näiden neuvotteluiden pitää päätyä sellaisen asetelmaan, että Kreikka tekee sellaiset säästöt, että se maan perusylijäämä muodostuu aidoksi ylijäämäksi. Kun heillä on tosiasiassa korkovapaata ja lyhennysvapaata aikaa seuraavat viisi vuotta, niin ei ole itseasiassa mitään kiirettä ryhtyä miettimään mahdollisesti sitä vaihetta, että velkoja pitäisi järjestellä uudelleen, Vanhanen sanoo.
– Kreikan hallitus on pitänyt esillä velkojen uudelleenjärjestelyä, mutta eivät ole sanoneet tarkasti mitä tällä hakevat. Minulle se tarkoittaa synonyymina velkojen anteeksiantoa, joka on kokolailla poissuljettu. Toki velkojen uudelleenjärjestely voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita, Vanhanen jatkaa.
Kreikka on nyt yksin
Terho ja Vanhanen muistuttavat, että Kreikan tilanne on nyt erilainen kuin 2009 alkaneen finanssikriisin aikoihin.
– Kreikka on ehkä kuilun partaalla, mutta eivät kyllä muut maat. Toiset kriisimaat ovat toistaiseksi selvinneet ja talouskasvu on alkanut. Yleinen tilanne on aika rauhallinen. Voidaan sanoa, että meillä ja Kreikassa on ongelmia, Vanhanen muotoilee.
– Kreikka on nyt yksin ongelmiensa kanssa, eikä se lähde todennäköisesti dominona muualle. Siinä suhteessa Kreikan pitää tietää se, että meitä ei huoleta enää se, että Kreikka lähtisi eurosta.
Terho muistuttaa, että euro on talouden lisäksi aina poliittinen valuutta, minkä takia Kreikka haluttaisiin pitää yhteisvaluutassa.
– Paha tilanne on ollut monta vuotta. EU-hallinto näkee, että huonoin vaihtoehto on Kreikan lähtö eurosta. Euro saa ensimmäisen merkin siitä, ettei se ole ikuinen. Heille tämä on pitkälti poliittinen projekti. Jäsenmaat näkevät tämän taas euron enemmän taloudellisena projektina, mistä pitää olla taloudellista hyötyä.