Ulkopoliittisen instituutin tutkijan mukaan neuvotteluja Yhdysvaltojen ja Putinin välillä voidaan käyttää myös ansana Ukrainalle.
Ukrainan sodan ympärillä on tänä keväänä käyty äärimmäisen kiivasta diplomatiaa, etenkin Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Maaliskuun lopulla pehmeää diplomatiaa harrasti myös tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka vietti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa useita tunteja muun muassa golfia pelaten.
Stubb kertoi ehdottaneensa Trumpille, että 20. huhtikuuta olisi hyvä hetki täysimittaiselle tulitauolle Ukrainassa ilman mitään ehtoja. Stubbin ehdottama takaraja tulee vastaan sunnuntaina. STT:n haastattelemat asiantuntijat epäilevät kuitenkin, ovatko Yhdysvaltojen Ukraina-keskustelut tuottaneet hedelmää.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Tyyne Karjalaisen mielestä tulitaukojulistus voitaisiin saada aikaan vaikka jo kevään aikana. Sillä ei kuitenkaan olisi juurikaan todellista merkitystä pysyvän rauhan kannalta, hän lisää.
– Venäjä saattaa silti jatkaa sotaa, Karjalainen sanoo.
Tästä saatiin Karjalaisen mukaan esimakua jo maaliskuussa, kun Venäjä ilmoitti hyväksyneensä Trumpin ajatuksen 30 päivän tulitauosta energiainfrastruktuuriin kohdistuvien iskujen osalta.
Ukrainan mukaan Venäjä rikkoi tulitaukoa alle tunti sen alkamisesta. Osapuolet ovat sen jälkeen jatkaneet iskujaan.
"Venäjä pyrkii pelaamaan aikaa"
Toinen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki puolestaan ei usko tulitauon olevan läheskään käden ulottuvilla.
– Venäjä pyrkii yhä pelaamaan aikaa, sillä se on tässä sodassa niskan päällä. Venäjällä ei ole välitöntä tarvetta suostua mihinkään sellaiseen tulitaukoon, joka palvelisi enemmän Ukrainaa kuin Venäjän omia tavoitteita, Linnainmäki sanoo.
– Toki Venäjä voi suostua tulitaukoon, mikäli sen keskeisiin vaatimuksiin suostutaan. Se voi myös tehdä omia aloitteita, jotka palvelevat sen tavoitteita tai joilla se yrittää hämätä länttä, hän arvioi.
Stubb on myös sanonut, että tulitauon tueksi pitää rakentaa vahva sanktiomekanismi. Tutkija Karjalainen on samaa mieltä.
– Sopimuksen toteutumista tulisi valvoa jollain tavalla. Pitäisi olla sovittuna joitain sanktioita tai rangaistuksia, jotka tulisivat voimaan jos sopimusta rikotaan.
Venäjä hylkäsi viime kuussa Yhdysvaltojen ja Ukrainan ehdotuksen täydellisestä aselevosta. Mustanmeren merikuljetuksia koskevan aselevon ehdoksi Venäjä puolestaan asetti sen, että länsi poistaisi Venäjältä tiettyjä pakotteita.
Trump on lähettänyt erityislähettiläänsä Steve Witkoffin tapaamaan Venäjän presidentti Vladimir Putinia kasvotusten jo kolmesti parin kuukauden aikana.
Viimeksi Putinin perjantaina Pietarissa tavannut Witkoff sanoi Putinin olevan valmis jo pysyvämpäänkin rauhaan ja lupaili hyviä uutisia. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toppuutteli tällä viikolla sanomalla, ettei sopimuksen avainkohdista ole ollut helppo päästä yksimielisyyteen.
Presidentti Alexander Stubb tapasi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Floridassa 30. maaliskuuta 2025.Presidentinkanslia
Trump: Isku Sumyyn oli vahinko
Venäjän todellisista aikeista kertovat tutkijan mielestä myös Venäjän tuhoisat iskut selviin siviilikohteisiin – samalla kun Ukrainan ympärillä käydään keskusteluja rauhasta ja Putin vakuuttelee sitä itsekin haluavansa.
Palmusunnuntain isku Sumyn kaupunkiin oli Ukrainan poliisin mukaan yksi pahimmista siviileihin kohdistuneista iskuista sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen yli kolme vuotta sitten.
Trumpin mukaan isku Sumyyn oli hirvittävä, mutta vahinko.
– Trumpin kommentti Sumyn iskusta osoittaa, että Venäjä ei ole Yhdysvaltojen silmissä millään tavalla vastuuvelvollinen tekemisestään Ukrainassa. Sen tekemiset eivät näytä suoraan vaikuttavan Yhdysvaltojen politiikkaan, Karjalainen sanoo.
Lue myös: "Olkaa kilttejä, pelastakaa hänet!" – videot näyttävät kaaoksen Venäjän ohjusiskuista
2:49
Venäjä teki ohjusiskun Sumyn keskustaan päivänä, jolloin ihmisiä oli paljon liikkeellä ja kävi kirkossa. Lisäksi Venäjä iski uudestaan vain muutamia minuutteja myöhemmin, jolloin myös apuun rientäneitä ihmisiä kuoli. Kaikkiaan 35 ihmistä kuoli ja pitkälle toistasataa ihmistä haavoittui.
Huhtikuun alussa taas 20 ihmistä kuoli Venäjän iskussa presidentti Volodymyr Zelenskyin kotikaupunkiin Kryvyi Rihiin Keski-Ukrainassa.
Joel Linnainmäen mukaan Venäjä yrittää tällaisilla iskuilla rikkoa ukrainalaisten tahtoa käydä sotaa ja sitä kautta heikentää Ukrainan neuvotteluasemaa.
– Jos asiat jatkuvat nykyisellään, tulitauko ei ole Venäjälle edullisin lopputulos. Tavoitteidensa saavuttamiseksi he tulevat sen sijaan jatkamaan tätä samaa vyörytystä, Linnainmäki uskoo.
Vaara ansasta Ukrainalle
Tutkija Karjalaisen mukaan neuvotteluissa piilee vaara Ukrainalle, koska se ei ole Yhdysvaltojen silmissä tasaveroinen osapuoli.
Jos tulitauosta sovitaan ja Venäjä rikkoo sitä, siitä ei hänen mukaansa välttämättä tule mitään seurauksia Venäjälle. Sen sijaan jos Venäjä osoittaa Ukrainan rikkovan sopimusta, voi se johtaa Yhdysvaltojen sotilaallisen tuen lakkauttamiseen.
– Näen, että näitä neuvotteluja voidaan tällä hetkellä käyttää myös Ukrainan ansaan saattamiseen. Jos Ukraina ei suostu johonkin Trumpin ja Putinin neuvottelemaan diiliin, niin sitä voidaan kiristää vaikka aseavun lakkauttamisella, Karjalainen sanoo.
Tulitauon rikkominen Ukrainan puolelta voi tarjota Trumpille syyn lakkauttaa aseapu, jos hän etsii syitä. Yhdysvaltojen aseavun lakkauttaminen heikentäisi Ukrainan puolustuskykyä merkittävästi.
– Sillä tavalla tässä on hyvin asymmetrinen asetelma. Ei ole mitään syytä uskoa, että Venäjä haluaisi nyt rauhaa.
6:41
Mineraalisopimuksesta apua?
Ukrainassa toivotaan, että mineraalisopimuksen myötä Yhdysvallat sitoutuisi enemmän tavoittelemaan kestävää rauhansopimusta Ukrainassa. Viime viikolla ukrainalaisdelegaatio kävi Washingtonissa keskustelemassa sopimuksesta, joka antaisi Yhdysvalloille merkittävän osuuden Ukrainan luonnonvaroista vastineeksi Yhdysvaltojen antamasta sotilaallisesta avusta.
Karjalaisen mukaan sopimuksesta käydään Ukrainassa kriittistäkin keskustelua. Epäilijät varoittavat, että sopimus kaventaisi tuntuvasti Ukrainan omaa toimijuutta ja kontrollia omien luonnonvarojensa hallinnasta, käytöstä ja tuotoista hyvin pitkäksi aikaa.
– On myös pelätty, että tällainen taloudellinen sopimus voisi jollain tavalla muodostua Ukrainalle kauppapoliittiseksi esteeksi Euroopan unioniin liittymiselle, Karjalainen valottaa.
Ukrainalaiset kuitenkin edellyttävät ja vaativat itselleen vakaampia sotilaallisia turvatakuita, mihin Yhdysvallat ei ole toistaiseksi suostunut.
– Totta kai venäläiset tarvittaessa osaisivat kiertää yhdysvaltalaiset kaivokset ja yritykset Ukrainassa ja olla pommittamatta niitä, jos uusi sota syttyisi. Siksi yhdysvaltalaisten työntekijöiden tai yritysten läsnäolo Ukrainassa ei itsessään ole mikään riittävä turvatae, Linnainmäki sanoo.
Putinille ja Trumpille suurvaltapeliä
Paitsi Ukrainan itsenäisyyden tuhoamista, Venäjä tavoittelee tutkijoiden mukaan yhä kansainvälistä tunnustusta sen hallussa oleville alueille Ukrainassa. Karjalainen uskoo neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa keskusteltavan myös siitä, mitä näistä alueista voisi lausua.
Venäjä on ilmaissut tavoitteekseen myös ratkaista "sodan juurisyyt" eli estää Naton itälaajentuminen ja muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestelmää.
– Näyttää valitettavasti siltä, että myös Trump jakaa tämän Putinin maailmankuvan, jossa pienet valtiot ovat suurvaltapolitiikan pelinappuloita. Sen takia on aika huolestuttavaa se, millä tavalla näitä "juurisyitä" nyt Trumpin ja Putinin välillä neuvotellaan.
Yhdysvaltojen politiikka on osoittautunut Trumpin toisella kaudella melko arvaamattomaksi. Trump on jo aika ajoin ilmaissut ärtymystään Venäjän vaatimuksiin ja uhkaillut sitä lisäpakotteilla, jos se ei suostu tulitaukoon.
– Trump voi menettää lopulta hermonsa Venäjän toimiin ja lisätä sotilaallista tukea Ukrainalle – tai hän voi turhautua ja pestä kätensä koko konfliktista, Linnanmäki sanoo.