Ulkopoliittisen instituutin Eoin McNamaran mukaan nyt on alkanut erityisen korkean riskin viikko Ukrainan kriisissä.
Yhdysvallat kertoi viikonloppuna tiedustelutietojensa perusteella Ukrainan elävän nyt vaaran viikkoa, ja Venäjän hyökkäyksen riski Pekingin olympialaisten viimeisen viikon aikana on koholla. Samoilla linjoilla on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Eoin McNamara, joka pitää merkkejä huolestuttavina.
– Pidän riskitasoa nyt kohonneena, ottaen huomioon Venäjän joukkojen asettelun, sotilaallisen pääsyn Valko-Venäjälle sekä joukkojen vahvistukset Ukrainan itärajalla, McNamara kertoo STT:lle.
Viime viikon perjantaina Der Spiegel -lehti kertoi Yhdysvaltain kertoneen Nato-liittolaisilleen saaneensa haltuun Venäjän suunnitelman hyökkäyksestä Ukrainaan keskiviikkona.
Juttu jatkuu linkkien jälkeen.
Lue myös: Suomen Kiovan-suurlähetystö sopeuttanut toimintaansa – osa henkilöstöstä jo kotiutettu Suomeen
Ukrainan presidentti: Nato-jäsenyys takaisi Ukrainan turvallisuuden
Näin kriittisiä seuraavat päivät ovat Ukraina-tilanteessa – Venäjän pelätään hyökkäävän keskiviikkona
Venäjän vähintään kierrätettävä joukkojaan
McNamaran mukaan Venäjän on pian päätettävä, aikooko se ryhtyä sotatoimiin Ukrainan rajalle kerätyillä joukoillaan.
– Nämä joukot on tuotu kotitukikohdistaan tilapäisiin asemiin, joissa he harjoittelevat. Suurten joukkojen tilapäinen leirintä ja harjoittelu ovat pitkään jatkuessaan pahaksi taistelutahdolle ja suorituskyvylle taistelukentällä.
Jossain vaiheessa Venäjän on McNamaran mukaan ryhdyttävä vähentämään joukkojaan tai hyökättävä, sillä ennen pitkää sotajoukkojen kasaamisessa on kyse "use it or lose it" -tilanteesta. Sotajoukot eivät pysy loputtomiin iskukykyisinä rajalla seisotettuina.
Myös Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri, kapteeni Antti Pihlajamaan mukaan joukkoja on vähintäänkin ryhdyttävä kierrättämään pian, jos Venäjä aikoo jatkaa painostustaan rajalla.
– Joukkoja on tuotu muista osista Venäjää, ja niille on tehtäviä ja käyttöä sielläkin. Missä se raja menee, milloin sitä pitää alkaa tehdä, niin tuskin se ihan tällä viikolla tai ensi viikolla on, mutta ei tämä voi kuukausikaupalla jatkua, Pihlajamaa sanoo.
Ukrainan painostusta Venäjä voi jatkaa kuitenkin Pihlajamaan mukaan monin tavoin, vaikka joukkoja vedettäisiin osin takaisin.
Ukrainan rajalla ristiriitaisuuksia
McNamaran mukaan kuva tilanteesta Ukrainan rajoilla on edelleen osin ristiriitainen, ja merkkejä sekä hyökkäyksen puolesta että sitä vastaan voi löytää. Yhtenä merkkinä siitä, ettei hyökkäystä olisi tulossa, on joukkojen määrä. Vahvistuksista huolimatta Venäjän keräämien sotavoimien ei uskota riittävän koko Ukrainan tai edes suuremman alueen valtaamiseen.
Rajalla on jo pidempään ollut yli 100 000 Venäjän sotilasta ja paljon raskasta taistelukalustoa, mutta koko luku ei koostu eturivin hyökkäysjoukoista, vaan sisältää myös esimerkiksi lääkintäjoukot ja muut tukiyksiköt. Joidenkin arvioiden mukaan tukijoukot laskuista vähentämällä varsinaisia hyökkäysjoukkoja Venäjällä olisi Ukrainan rajan tuntumassa noin 50 000–70 000 sotilaan verran, minkä ei uskota riittävän suuren luokan hyökkäykseen.
– (Ukrainan tilanteesta) muodostuu kaksi eri kuvaa, jotka ovat toistensa kanssa ristiriidassa. Useimmat analyytikot ovat silti yhtä mieltä siitä, että olemme siirtyneet uuden riskialttiuden vaiheeseen, McNamara sanoo.
Antti Pihlajamaan mukaan Venäjän toimintakyky on kaiken aikaa kasvanut Ukrainan rajan tuntumassa, mutta on mahdoton sanoa, onko tämä viikko sen todennäköisempi hyökkäykselle kuin ensi viikko.
– Sosiaalisen median ja uutisten perusteella on selvää, että kaiken aikaa alueelle on tuotu lisää joukkoja ja niitä on siirretty lähemmäs rajaa. (...) Kyky on kaiken aikaa lisääntynyt erittäin poikkeuksellisella tavalla, mutta paljon vaikeampaa on arvioida sitä tahtoa, eli halua käyttää sitä valmiutta, Pihlajamaa sanoo.
Diplomatian raiteet näyttävät Pihlajamaan mukaan olevan yhä auki, ja Venäjäkin haluaa pitää kaikki vaihtoehtonsa avoimina.
"Venäjän narratiivi on, ettei se halua eskaloida"
Kriisin kärjistyessä Yhdysvallat on ottanut aktiivisen tiedotuslinjan, jossa se on kertonut julkisesti tiedustelutietoihinsa väitetysti perustuvia väitteitä Venäjän hyökkäysaikeista ja suunnitelmista mahdollisesti lavastaa Ukrainan hyökkäys, jolla voitaisiin perustella sotaa.
Jatkuvalla hälytyskellojen soittamisella Yhdysvaltojen on katsottu pyrkivän ehkäisemään Venäjän toimintaa. Linjalla voi olla myös varjopuolensa, McNamara pohtii. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut siitä, että taktiikka voi tukea Venäjän käsikirjoitusta.
– Tämä liittyy konfliktin informaatiovaiheeseen. Venäjän narratiivi mediassaan on, ettei Venäjä halua eskaloida tai provosoida, mutta länsi ja Ukraina haluavat sotaa ja sen takia liioittelevat riskejä. Venäjä puhuu vain, että he ovat nurkkaan ajettuja ja voivat tulla pakotetuiksi sotaan, mutta se ei ole Venäjän syytä. (...) Zelenskyi tietää tämän ja on huomautellut siitä Yhdysvalloille, McNamara sanoo.
Jännitteiden kasvaessa Ukrainan hallitus on usein esiintynyt rauhallisimpana osapuolena, eikä Venäjän hyökkäyksen riskiä ole maan sisällä esitelty yhtä suurena kuin länsimaissa. Osin tätä voi selittää maan hallinnon ja kansan tottumus jatkuvaan konfliktiin Venäjän kanssa.
– Vaikka olemme lähellä Ukrainaa, me tuppaamme unohtamaan sen, että kyse on maasta, joka on ollut sodassa vuodesta 2014 ja kokenut monia taistelukenttäkuolemia, McNamara sanoo.
Nyt on kuitenkin tutkijan mukaan nähtävissä merkkejä siitä, että tilanteen katsotaan Ukrainassakin muuttuneen ja hyökkäyksen riskin kasvaneen.
BBC:n mukaan maanantaina Ukraina esitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kautta Venäjälle pyynnön selittää seuraavan 48 tunnin sisällä joukkojensa liikkeitä. Järjestön jäsenmailla on oikeus pyytää tietoja toistensa sotilasjoukkojen liikehdinnästä.
Käy Ukrainan rajalla miten käy, pitempiaikaista ratkaisua konfliktiin tuskin lähitulevaisuudessa löytyy, arvioi Pihlajamaa.
– Seuraava etappi on vain konfliktin uusi vaihe, ei mikään ratkaisu.