Ukrainassa on sodittu muutaman kuukauden päästä jo kaksi vuotta ja rintamalinjat ovat jähmettymässä taas paikoilleen. Venäjän ammusvarastoissa on enemmän täytettä, mutta presidentti Vladimir Putin ei uskalla julistaa järeämpää liikekannallepanoa vaalien alla.
Ukrainan sodassa on meneillään samankaltainen vaihe kuin nähtiin viime talvena: Vähemmän suoria rintamataisteluja ja vihollisen kimppuun käydään enimmäkseen kauempaa ilmaiskuin. Venäjä yrittää iskeä Ukrainan infrastruktuuriin ja asutukseen. Kriittiseen infrastruktuuriin isketään talvella, koska se on haavoittuvaisempaa ja ikävämpää vastustajalle, kun lämpö ja valo ovat kortilla.
Venäjä on pommittanut muun muassa Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa ahkerasti koko sodan ajan, niin myös viime päivinä. Kiova on kaukana eturintamasta ja sen pommittamisen ideana on tehdä siviilien elämästä mahdollisimman kurjaa, toteaa kansainvälisen politiikan professori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
Hänestä moraalin rapauttamiseen pommituskampanjat eivät ole hyvä keino.
– Pommituksilla osoitetaan voimaa ja lisätä kärsimystä niin, että siviilien normaalielämä vaikeutuu ja sodan tukeminen sitä kautta vähenisi. Kokemuksesta tiedetään, että näillä on hyvin vähän vaikutusta siviilien yleiseen mielipiteeseen. Pikemminkin kannatus lisääntyy, Forsberg kuvailee.
Lue myös: Niko Nurmisen kommentti: Ukrainassa ei nähdä nyt vain Putinin kostoa – terrori on Venäjän linja
2:13
Venäjän ilmaiskut Kiovaan ja Harkovaan jatkuivat tiistaina.
Lauantaina Ukrainan raportoitiin puolestaan iskeneen Venäjän Belgorodiin. Iskussa kuoli tiettävästi yli 20 ihmistä ja yli sata loukkaantui. Putin vannoi iskulle kostoa, mutta Forsberg ei pidä kiihtyneitä ja suuria pommituksia välttämättä Belgorodin iskun seurauksena.
– Ehkä nimellisesti. Venäjän normaali reaktiotapa tällaisiin on, että pitää kostaa jotenkin. Kyllähän näistä näkee, että tällaisia voimakkaampia iskuja oli suunniteltu muutenkin.
Lue myös: Putin uhkaa kostolla Belgorodin iskun jälkeen: "Mikään siviileihin kohdistuva rikos ei jää rankaisematta"
Vihollisten heikkoudet
Ukrainalla ja Venäjällä on alusta asti oltu nähtävissä omat heikkoutensa. Forsberg toteaa, ettei niissä ole tapahtunut suuria muutoksia, vaikka kumpikin on tietenkin pyrkinyt korjaamaan puutteitaan ja strategiaansa.
Venäjän pommitusten kokoluokka saattaa siis kertoa siitä, että Venäjä on saanut asetuotantonsa rullaamaan. Forsberg arvelee, että Venäjä on nyt vähemmän riippuvainen tuontitavarasta kuin aiemmin.
– Ukrainalla vastaavasti on ammuspulaa eikä se pysty samanlaisiin iskuihin. Ukraina kykenee iskemään täsmällisiin kohteisiin, muttei vastaavassa mittakaavassa.
Ukraina on sekä väestöltään että taloudelliselta kantokyvyltään Venäjää heikompi ja siksi läntisen avun varassa. Lännen tuen määrä on vähentynyt ja tullut paikoin kyseenalaiseksi, tämä on selkeä notkahdus Ukrainan mahdollisuuksille voittaa sota ja kyseenalaiseksi tulee jopa, kykeneekö Ukraina edes puolustustaisteluun.
Eräs toinen Ukrainan heikkous on taistelijoiden määrä ja ikä.
– Taistelijat ovat keskimäärin yli 40-vuotiaita. Kyllä se kaksi vuotta sotaa alkaa jo väsyttää. Varsinkin, jos ajatellaan hyökkäämistä, jossa vielä menetetään miehiä. Siihen ei Ukraina yksinkertaisesti kunnolla pysty.
Lue myös: Ukraina tarvitsee puoli miljoonaa nuorta sotilasta lisää – tämä on keski-ikä rintamalla nyt
Forsberg jatkaa, että Ukrainan vahvuutena on pidetty joukkojen ja poliittisen johdon yhdenmielisyyttä ja yhteisymmärrystä. Forsbergin tietämyksen mukaan tilanne ei ole niin harmoninen kuin on haluttu antaa ymmärtää.
– Jonkin verran on alettu puhua, että siellä olisi säröjä ja vaikuttaako se Ukrainan kykyyn taistella. En ehkä vielä tässä vaiheessa nostaisi sitä niin isoksi ongelmaksi.
Venäjä menetti paljon miehiä ja kalustoa sodan ensimmäisenä vuotena ja on nykyisellään joutunut turvautumaan paljon melko vanhaan kalustoon.
Lue myös: Venäläisiä 1940-luvun tankkeja nähty rintamalla – nämä edut niillä on Ukrainan länsipanssareihin verrattuna
Vaikka Venäjä on suurempi maa ja sillä on enemmän kantokykyä kestää sotaa, mikäli sota pitkittyy eikä Ukraina lyyhisty, Venäjän rajat voivat tulla vastaan. Forsberg toteaa, että Venäjän strategiassa tiedostetaan varsin hyvin Ukrainan riippuvuus lännen tuesta.
– Venäjällä ollaan varauduttu pitkään sotaan. Jos sotaa katsotaan näännytyssotana, niin uskotaan, että Venäjä ja Putin omalla sinnikkyydellään ja tahdonvoimallaan puristaa voiton. Tähän sisältyy ajatus myös siitä, että lännen poliittiset järjestelmät ovat niin heikkoja, etteivät ne jaksa tukea Ukrainaa pidemmälle.
Japanilainen talouslehti Nikkein lähteet kertovat, että Putin olisi luvannut Kiinan presidentti Xi Jinpingille maaliskuussa 2023, että Venäjä sotii Ukrainassa vielä ainakin seuraavat viisi vuotta, kertoo Keskisuomalainen.
Uusi liikekannallepano?
Venäjälläkin on vaikeuksia täyttää rintamalle syntyviä aukkoja. Useiden arvioiden mukaan Venäjän on laskettu menettäneen noin 300 000 sotilasta, kun mukaan lasketaan kuolleiden lisäksi haavoittuneet.
Ukrainan tapaan Venäjän heikkous on sotilaiden laadussa mutta myös sodan johtamisessa. Venäjällä on kyseenalaista, kuinka paljon kansa lopulta haluaa tukea sotaa. Tämä nostaa Putinin kynnystä mobilisoida lisää joukkoja ja etenkin ulottaa liikekannallepanoa suurissa kaupungeissa asuvaan keskiluokkaan asti. Venäjä onkin ammentanut rintamalle joukkoja rangaistusvangeista ja syrjäseuduilta.
Venäjällä on Ukrainaa enemmän miehiä otettavanaan, mutta rintamalle värvääminen ja kouluttaminen vie aikaa. Venäjältä on myös paennut paljon värväysikäisiä nuoria miehiä. Sota ja rintamalle joutumista pelkäävien kansalaisten pako Venäjältä on johtanut maassa merkittävään työvoimapulaan joillakin aloilla.
Lue myös: Venäläisten massapaot jättivät jälkeensä vaikean työvoimapulan: 4,8 miljoonan työntekijä vaje
– Venäjä suorittaa koko ajan hiljaista liikekannallepanoa. Avoimena on kysymys siitä, kuinka paljon Venäjä saisi mobilisaatiolla kerrytettyä miehiä rintamalle.
Ei ole täysin selvää, tuleeko Venäjä julistamaan täyttä liikekannallepanoa. Täysin selvää on, ettei sellaista tulla näkemään ennen Venäjän maaliskuun presidentinvaaleja.
– Jos Ukraina alkaa päästä uudelleen niskan päälle rintamalla ja venäläiset alkavat väsyä, liikekannallepanosta tulee Kremlin näkökulmasta välttämättömyys.
Vaaka keikahtaa
Forsberg kuvailee, että rintamalla vallitsee nyt pattitilanne. Tilanne on seurausta lännen tuesta ja sen hiipuminen keikauttaisi tulevaisuuden näkymät aivan toisenlaisiksi.
– Joitain tukea tulee edelleen, mutta viisari saattaa heilahtaa Venäjän puolelle. Etu on kuitenkin aina puolustajalla ja voi olla, että pattitilanne vain jatkuu.
Forsberg toteaa, ettei Venäjä ryhdy mobilisoimaan joukkoja järeämmin ennen vaaleja. Vaalit antavat myös Ukrainalle tilaisuuden tehdä erilaisia vaikutus- ja häirintäyrityksiä.
Lue myös: Levoton kaula herätti spekulaatiot "tekoäly-Putinista" – asiantuntija: uudenvuodenpuheessa poikkeuksellinen seikka
– Ukraina voi yrittää kybervaikuttamiskeinoilla häiritsemään vaaleja. Ukrainan sodankäynnissä vähintään yhtä tärkeää kuin iskeä strategisesti merkittäviin kohteisiin on nöyryyttää Putinia.
Seuraavat taistelut
Rauhan sijaan Venäjä on väläytellyt viime päivinä aikovansa voimistaa hyökkäyksiään. Forsberg arvelee, että tulevien taisteluiden pääpainot ovat edelleen Donetskissa. Avdiivkan ja Bahmutin välimaastossa ja Hersonin alueella.
– En usko, että tilanne rintamalla lähikuukausina muuttuu. Kysymys on, että onko Venäjä pystynyt keväällä saavuttamaan niin paljon sellaista voimaa, ja vastaavasti Ukrainan ammukset ovat edelleen niin vähissä, että Venäjällä olisi halua ja kykyä lähteä suurempaan hyökkäykseen presidentinvaalien jälkeen.
Rintamalla vallitsee pattitilanne. (15.12.2023)
Rauhan ehdot
Forsberg sanoo, että Venäjän minimiehdot rauhan saavuttamiseksi ovat:
Venäjä saa pitää alueet, jotka sillä nyt on hallussaan.
Ei mitään korvauksia, eikä ketään viedä sotarikoksista ketään oikeuteen
Ukraina ei liity Natoon.
– Koko ajan tulee erilaista tietoa, että Putin haluaisi tehdä rauhan tai aselevon mutta omilla ehdoillaan. Putin ei ole selkeästi sanonut, paljonko hän olisi valmis joustamaan näistä omista päämääristään.
Forsberg kertoo, että Venäjän tavoitteisiin lukeutuvat myös muutokset Ukrainan johdossa ja maan demilitarisointi.
Lue myös: NYT:n lähteet: Vladimir Putin on pohtinut useaan kertaan tulitaukoa Ukrainassa – "Hän on todella valmis pysähtymään nykyisiin asemiin"
Ukrainallakin on oma rauhansuunnitelmansa ja kuten olettaa voi, se ei vastaa Venäjän ehtoja ollenkaan. Ukraina edellyttäisi, että Venäjä lähtökohtaisesti vetäytyy Ukrainan vuoden 1991 rajoilta.
Mikäli sotatilanne rintamalla muuttuisi jostain syystä oleellisesti Ukrainan kannalta huonompaan suuntaan, se olisi todennäköisesti valmis tinkimään omista ehdoistaan.
– Vielä ei siellä olla eikä Ukrainan yleisessä mielipiteessä näy merkkejä siitä, että siellä haluttaisiin solmia rauha esimerkiksi niillä ehdoilla, että luovuttaisiin maa-alueista.
Uutista korjattu 3.1. kello 8.06: Jutun ingressissä mainittiin aiemmin, että sotaa Ukrainassa olisi käyty pian kolme vuotta, sotaa on tosiasiassa käyty pian kaksi vuotta, ja tämä on kolmas talvi sodassa.