Anssi Suhonen lähti Käpylän Pallosta jalkapallon perässä Saksaan 16-vuotiaana – siis heti silloin, kun se oli sääntöjen puitteissa sallittua. Koronakriisin ajaksi saksalaisesta jalkapallojätistä HSV:stä Suomeen palannut 19-vuotias kehottaa nuoria pelaajia seuraamaan hänen esimerkkiään.
Jalkapalloperhe on tuntenut Suhosen tinkimättömänä harjoittelijana. Kaikki aika on kulunut toistoihin pallon kanssa. Harjoitella, syödä, nukkua. Suhonen vahvistaa, ettei oikotietä ole.
– Aikaa ei ole jäänyt mihinkään muuhun. Se on ollut pelkkää jalkapalloa sydämestä. Jos haluaa huipulle, pitää treenata aivan hemmetisti, Suhonen sanoo MTV Urheilulle.
Suhosen Sopimus HSV:n kanssa päättyy kesällä, mutta muuttoa ei ole näköpiirissä. Peliaikaa on toistaiseksi kertynyt perinteikkään seuran alle 19- ja 17-vuotiaiden joukkueissa. Edustusjoukkueen harjoitusotteluissa Suhonen on pelannut kahdesti.
– Kyllä se näyttää siltä, että olen jäämässä Hampuriin, keskikentän kasipaikalla viihtyvä Järvenpään Palloseuran kasvatti kertoo.
LUE MYÖS: Huuhkajien avainpelaaja kommentoi sarjansa kovaa päätöstä - "Jalkapallosta täytyy nauttia!"
Suhosen suu kääntyy itsestäänselvään hymyyn, kun kysymys asetetaan saksalaisen jalkapalloarjen vaatimustasosta.
– Jokaisissa treeneissä pitää tietenkin antaa sataprosenttia, jotta valmentaja huomaa, kenet laittaa avaukseen. Se on mielestäni pieni ero tänne Suomeen. En osannut englantia sinne mennessä, mutta aloin harjoitella saksaa, jota osaan nyt loistavasti.
– Aloin nähdä, ettei Suomessa enää kehity niin hyvin. Oli pakko lähteä jonnekin, nyt se oli Saksa.
Suhonen suosittelee samaa ratkaisua myös muille nuorille pelaajille.
– Kun lähtee esimerkiksi 16-vuotiaana, kulttuuriin ja kaikkeen tottuu paljon paremmin. Jos lähtee vanhempana, se on mielestäni vähän vaikeampaa. Kannattaa lähteä niin nuorena kuin pystyy, Suhonen sanoo.
Saksalainen toimintakulttuuri ja vaatimustaso olivat alussa shokki kielitaidottomalle Suhoselle, joka ei aina tarkasti edes ymmärtänyt, mitä valmentaja häneltä halusi.
– Muistan, että heti ensimmäisissä treeneissä valmentajat ja pelaajat huusivat vähänkin huonosta syötöstä. Ensimmäisenä vuotena minulla oli valmentaja, joka huusi pienestäkin epäonnistumisesta, mutta siinä oppi samalla hyvin.
Suhonen oli ehtinyt juuri toipua loukkaantumisesta ja harjoitella joukkueen kanssa kahdesti, kun koronavirus keskeytti urheilun. Seura ei ole kuitenkaan jättänyt pelaajien harjoittelua oman harkinnan varaan. Suhonen on saanut poikkeusajalle ohjelman, joka sisältää esimerkiksi maanantaista tiistaihin kahdet treenit päivässä.
– Heti aamusta pitää lähteä lenkille, jonka jälkeen ruokailu. Keskiviikkona yhdet harjoitukset, torstaina kahdesti, perjantaina ja lauantaina kerran. Sunnuntai on vapaapäivä, Suhonen kertoo viikkorytmistään.
Suurimmaksi tavoitteeksi Suhonen kertoo Barcelonassa pelaamisen. Ennen Camp Nouta pelaaja kertoo kuitenkin tarvitsevansa erityisesti lisää fyysisyyttä, sillä pallon kanssa harjoittelu on toistaiseksi maistunut salia enemmän.
HSV sai alkuvuodesta toisenkin suomalaisen, kun Leverkusenista lainalla oleva Joel Pohjanpalo hakee seurasta uutta nousua peliajan ja onnistumisten muodossa. Suhonen itse kertoo seuraavansa kotiottelut paikan päällä aina tarkalla silmällä.
– Heti ensimmäisistä treeneistä näki, että hän (Pohjanpalo) on treenannut Bundesliiga-joukkueen kanssa. Hänestä näki heti, että hän on vähän muita HSV:n hyökkääjiä edellä. Pohjanpalon pitäisi mielestäni olla avauksen pelaaja, Suhonen näkee.
Pikkuhuuhkajien päävalmentaja Juha Malinen olisi valinnut Suhosen kesäkuussa ohjelmassa olleeseen Norja-otteluun, mutta koronakriisi viivyttää vielä debyyttiä alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa.
Huuhkajien EM-kisajoukkueeseen murtautuminen on nuoren pelaajan kohdalla vielä epätodennäköistä. Päävalmentaja Markku Kanerva on myöntänyt maajoukkueen keskikentän kaipaavan lisää keskinäistä kilpailua. Suhonen ei itse lähde rimaa laskemaan.
– Se vaatii todella hurjasti töitä, mutta kyseessä on unelma ja tavoite, molemmat.