Avustuslentäjät toimivat maailman kriisialueella erilaisilla ilmailualan tehtävissä. Samalla, kun avustuslentäjät auttavat ihmisiä kriisialueilla, he asettavat itsensä hengenvaarallisiin tilanteisiin.
MAF on kansainvälinen kristillinen järjestö, joka syntyi toisen maailmansodan jälkeen.
Tuolloin joukko sodasta kotiin palanneita lentäjiä ja mekaanikkoja pohtivat, miten lentokoneita voisi käyttää auttamiseen.
MAF Suomi on mukana maailmanlaajuisessa avustustoiminnassa, jossa tehdään 130 potkurikoneen voimin vuosittain 60 000 avustuslentoa ympäri maailman.
Reilut 50 suomalaista järjestön toimijaa on työskennellyt järjestön 43-vuotisen taipaleen aikana useilla kriisialueilla muun muassa Tansaniassa, Keniassa ja Mongoliassa.
– Olemme jatkuvan auttamisen kanssa tekemisissä, kun olemme rakentamassa ihmisten toimeentuloa ja terveydenhuoltoa. Pienkoneet pystyvät yllättävän paljon auttamaan, MAF Suomen toiminnanjohtaja sekä liikennelentäjä Janne Roponen kuvailee.
Lue myös: Amnesty: Turkissa syyrialaispakolaisia on pakotettu ja huijattu palaamaan Syyriaan – satoja palautettu ennen Turkin hyökkäystä
Avustuslentojen tarve on lisääntynyt
Vaikka toisin voisi luulla, avustuslentojen tarve on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana – onhan maailmassa lukuisia erilaisia kriisejä, kuten luonnonkatastrofeja, nälänhätää tai sodan aiheuttamia kriisitilanteita.
– Etelä-Sudan ja Kongo ovat varsinkin sellaisia paikkoja, joissa on todella vaikeata. Itse olen työskennellyt Ugandassa, jossa oli todella vaikeaa sisällissodan jälkeen selkkausten ja aseellisten konfliktien vuoksi, oli AIDS-epidemiaa… Roponen listaa.
Millaisissa kriisitilanteissa Janne Roponen on uransa aikana palvellut? Katso hänen kertomat esimerkkitapaukset yllä olevalta videolta!
Maailmassa on useita kriisi- ja konfliktialueita. Esimerkiksi Turkin ja Syyrian väliset sotatoimet ovat olleet viime viikkoina isosti otsikoissa.
Määrärahojen supistaminen huolestuttaa
Koska avustuslentoja tehdään levottomuuksien ja sotatoimialueiden keskellä, on selvää, että avustuslentäjät altistavat itsensä jatkuvasti äärimmäisen haastaviin ja vaarallisiin tilanteisiin.
Kehitysavun määrärahan leikkaukset ovat Roposen mukaan ”huokauksen paikka”. Hän korostaa, että Suomen on otettava myös oma vastuunsa siitä, että konfliktitilanteet pystytään ratkaisemaan kehittyvissä maissa.
– Parempi niitä varoja on siellä käyttää ennen kuin ihmisille tulee niin kova hätä, että heidän täytyy omasta maastaan lähteä pois. Kyllä antaisin kunnian suomalaisille järjestöille, jotka tekevät hyvää työtä kehittyvissä maissa, Roponen kiittää.