Yli 200 miljoonaa lasta tarvitsee ensi vuonna apua kriisialueilla, arvioi YK:n alainen lastenjärjestö Unicef. Samalla Unicefin kaltaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen varainkeruu on hankaloitunut.
Kahden hehtaarin varastohalli Kööpenhaminan vapaasatamassa on maailman suurin kauttakulkupaikka humanitääriselle avulle. Tänään täältä lähtee muun muassa terveyspakkauksia Jemeniin, oppimateriaaleja Sudaniin ja lääkkeitä Gazaan, Tsadiin ja Mosambikiin.
Kriisejä on samanaikaisesti ennennäkemätön määrä, sanoo parikymmentä vuotta Unicefilla työskennellyt Gisela Henrique, joka toimii nykyään Kööpenhaminan keskuksen apulaisjohtajana.
Viime vuonna Uppsalan yliopiston konfliktidataohjelman (UCDP) mukaan maailmassa oli 59 konfliktia ja yhdeksän sotaa. Myös luonnonkatastrofit ovat lisääntyneet ja pitkittyneet.
– Aiemmin maat kärsivät yhdestä hurrikaanista vuodessa, nykyisin kolmesta. Tai kun tulvat kestivät viikon, nyt ne kestävät kuukauden, Henrique kertoo.
Unicef arvioi, että 213 miljoonaa lasta tarvitsee ensi vuonna apua kriisialueilla.
Unicef: Yli 200 miljoonaa lasta tarvitsee apua
Unicef toimittaa apua eniten Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan sekä Pohjois-Afrikan maihin, Lähi-itään, Etelä-Aasiaan ja Ukrainaan. Kärjessä saajamaista ovat Nigeria, Pakistan, Etiopia, Kongon demokraattinen tasavalta ja Afganistan.
Yllä olevassa kartassa on väritettynä 30 suurinta Unicefin avun saajaa.
Unicefilla on jatkuvassa kriisivalmiudessa neljä strategisesti sijoitettua varastoa eri puolilla maailmaa, joista Kööpenhamina on suurin. Vaikka Tanskan hallituksen tukema keskus on Unicefille tärkeä, ei sen kautta kulje kuin alle viisi prosenttia avustuksista maailmalle.
Kööpenhaminan keskuksen kautta kulkee yli tuhat erilaista tuotetta niin vedenpuhdistukseen, hygieniaan, kuin vaikkapa koulunkäyntiin, mutta esimerkiksi ruoka-aineet ja rokotteet lähetetään suoraan valmistajilta avustuskohteisiin.
Rahoituksessa epävarmuutta
Viime vuonna Unicef vastaanotti yhteensä 8,9 miljardia dollaria eli reilut 8,5 miljardia euroa avustuksia. Rahoituksesta valtaosa tulee julkiselta puolelta ja ylivoimaisesti eniten Yhdysvalloilta. Rahahanat saattavat kuitenkin kiristyä, kun Donald Trump astuu taas pian valtaan.
– Joidenkin maiden hallinnoissa keskustellaan virallisen kehitysavun vähentämisestä. Tämä tietenkin uhkaa merkittävästi työtämme lasten hyväksi. Aiomme keskustella (Yhdysvaltain) uuden hallinnon kanssa heidän rahoitustilanteestaan, ja toivomme, että he jatkavat Unicefin tukemista yhtä vahvasti ja sitoutuneesti kuin aiemmin, Henrique sanoo.
Kuinka Unicef painottaa eri kriisejä, jos rahoitus on epävarmaa tai vähenee?
Henrique toteaa, että samanaikaisten humanitääristen kriisien laajuus ja vaikeus haastaa suurenkin järjestön toimintaa. Tarpeita yritetään arvioida yhdessä valtioiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Eri tuotteille on tarvetta erilaisilla kriisialueilla.
– Esimerkiksi terveyspalvelujen saatavuus on tietysti lapsille ehdottoman välttämätöntä, koska se mahdollistaa heille terveellisen kasvun. Tuotevalikoimassamme on kaikkia lapsille välttämättömiä tarvikkeita, enkä usko, että sieltä voisi valita yksittäisiä tuotteita, jotka eivät ole tärkeitä, Henrique sanoo.
Myös Suomi leikkaa kehitysyhteistyöstä tällä hallituskaudella yli miljardi euroa. Henrique pyytää Suomea auttamaan maailman lapsia jatkossakin.
– Jos investoimme lapsiin, saamme terveitä ja koulutettuja aikuisia, jotka ovat osallistuvat yhteiskuntaan ja globaaliin ympäristöön. Investointi lapsiin on investointi rauhaan ja globaaliin turvallisuuteen, hän sanoo.