Suomalaiset eläkkeelle yhä myöhemmin – "Eläkeiän nostaminen vaikuttaa onnistuneelta"

Eläkeiän nosto onnistui vuoden 2017 eläkeuudistuksessa, kerrotaan Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen tutkimuksen tuloksissa. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt merkittävästi etenkin yksityisellä sektorilla.

Samoin työskentely 63 ikävuoden jälkeen on lisääntynyt selvästi juuri yksityisillä aloilla.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin vanhuuseläkeiän asteittaisesta noususta. Nyt tehdyn ETK:n tutkimuksen kohderyhmä olivat vuosina 1954–1957 syntyneet, jotka ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle työstä. Vuonna 1954 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta ja vuonna 1957 syntyneiden 63 vuotta ja yhdeksän kuukautta.

Lue myös: Ihmiset ryntäsivät eläkkeelle viime vuoden lopulla – syynä poikkeuksellisen iso indeksikorotus

Muutos suurempi yksityisellä sektroilla, mutt julkisella työskennellään pidempään

Kun 1954 syntyneistä yli puolet jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden ikää, 1957 syntyneistä käytännössä kaikki jäivät eläkkeelle vasta tuon iän jälkeen.

– Yksityisellä sektorilla muutos on ollut selvästi julkista sektoria suurempi, sillä 1954 syntyneistä yksityisillä aloilla työskennelleistä lähes 70 prosenttia jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden ikää, vertaa ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen tiedotteessa.

Julkisella sektorilla työskentelevistä noin joka toisella on ollut alinta vanhuuseläkeikää korkeampi henkilökohtainen eläkeikä, mikä näyttää ohjaavan eläkkeelle siirtymistä merkittävästi. Julkisella sektorilla jäädään muutenkin eläkkeelle yksityistä sektoria myöhemmin.

Lue myös: Usko tai älä: Eläkeläiset eivät ole sen useammin pienituloisia kuin muutkaan

Aiempi eläkeuudistus jäi osin suutariksi

Nyt saatujen tulosten mukaan myös työurat näyttävät pidentyneen loppupäästä eläkeiän nousun myötä, vaikkakin eläkeiän nousua hitaammin.

–  Tämä on merkityksellistä erityisesti yksityisellä sektorilla, sillä vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä ei noussut eikä 63–68-vuotiaana tehty työura pidentynyt lainkaan yksityisillä aloilla. Tässä mielessä vuoden 2017 uudistuksessa sovittu alimman eläkeiän nostaminen vaikuttaa onnistuneelta, Nivalainen arvioi.

Muutos ei näy vain alimmassa eläkeiässä, sillä eläkkeelle jäädään entistä iäkkäämpänä: esimerkiksi 65-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut.

ETK:n erikoistutkija Ilari Ilmakunnas tosin huomauttaa, että pandemia on saattanut vaikuttaa päätöksiin eläkkeelle siirtymisen ajoituksesta. Tämä vaikeuttaa hänen mukaansa uusimman eläkeuudistuksen vaikutusten arviointia.

Koska työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yläikäraja sidottiin asteittain nousevaan vanhuuseläkkeen alaikärajaan, kasvaa yli 63-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä vähitellen.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen kasvanut

Eläkeuudistuksen jälkeen osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt myös 60–62-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt melko ennallaan.

– Yli 60-vuotiaiden osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kuitenkin kasvanut jo pidemmän aikaa, taustoittaa ETK:n erikoistutkija Mikko Laaksonen.

Alin vanhuuseläkeikä nousee tällä erää vuosittain kolmella kuukaudella. Eläkeuudistuksessa sovittu ikärajan vuotuinen nosto päättyy 65 ikävuoteen, joka on vuosina 1962–1964 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä.